Lita Ford
| Lita Ford | |
|---|---|
Lita Ford esiintymässä vuonna 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Carmelita Rossana Ford |
| Syntynyt | 19. syyskuuta 1958 Lontoo, Englanti |
| Kansalaisuus | |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | hard rock, glam metal ja metallimusiikki |
| Soittimet | kitara |
| Yhtyeet | The Runaways |
| Levy-yhtiöt | Mercury Records |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Carmelita ”Lita” Rossana Ford (s. 19. syyskuuta 1958[1]) on heavylaulaja ja -kitaristi. Hän syntyi Lontoossa Britanniassa, mutta hänellä on italialaisia sukujuuria. Ford muutti nuorena perheensä kanssa New Yorkiin. 16-vuotiaana hän liittyi kitaristiksi The Runaways -yhtyeeseen. Vuonna 1979 Ford aloitti soolouran.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The Runaways
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ford syntyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hänen vanhempansa tapasivat toisensa maailmansodan aikana, kun hänen englantilainen sotilasisänsä joutui italialaisen hoitajansa, Fordin äidin, hoidettavaksi. He muuttivat Bostoniin Fordin ollessa 4-vuotias ja päätyivät lopulta Long Beachiin ja sieltä Lakewoodiin. Koti oli keskiluokkainen.[2]
Lita Ford liittyi tyttöbändi The Runawaysiin 16-vuotiaana ensin basistiksi ja sitten kitaristiksi. Kun The Runawaysin taival päättyi vuonna 1979, Ford kokosi oman bändinsä ja ryhtyi tällä kertaa myös yhtyeen laulajaksi.[3]
Sooloura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fordin sooloura alkoi kahdella raskaalla hard rock -albumilla ennen kaupallisempaa suuntaa. Out For Blood -albumin kansikuva sensuroitiin Euroopassa. Ford oli seurustellut kitaristi Ritchie Blackmoren kanssa 1970-luvulla, ja hänen yhtyeensä toimi usein tämän johtaman Rainbow’n lämmittelijänä.[3]
Mercury-yhtiö hyllytti albumin The Bride Wore Black, ja Ford vaihtoi pian levy-yhtiötä. Hän päätyi nopeasti Black Sabbathin kiertueen lämmittelijäksi, jolloin hän tapasi kitaristi Tony Iommin. Heistä tuli nopeasti pari. Lita-albumilta julkaistiin hittisingle ”Close My Eyes Forever”, joka oli duetto Black Sabbathin entisen laulajan Ozzy Osbournen kanssa. Ozzyn vaimo Sharon Osbourne alkoi toimia myös Lita Fordin managerina tuohon aikaan. Kappale nousi Billboard-listan top 25:een. Tämä balladi oli Fordin kaupallinen huippuhetki.[3]

Vuoden 1995 albumi Black oli heavy metal -musiikin faneille pettymys, koska levy oli vahvasti punk- ja grunge-vaikutteinen. Ford meni samoihin aikoihin naimisiin Nitro-yhtyeen Jim Gilletten kanssa ja päätti vetäytyä pois julkisuudesta. Gillette ja Ford muuttivat Karibialle ja ryhtyivät myymään kiinteistöjä. Hän esiintyi kuitenkin Twisted Sisterin vuoden 2006 joulualbumilla.[3]
Ford omistautui Karibialla vanhemmuudelle, kahden poikansa kotiopetukselle ja muusikkouransa lopettamiselle. Mutta hän koki kadottaneensa itsensä, ja kun tilanne ei enää ollut kestettävissä, hän otti avioeron. Hän halusi jatkaa uraa muusikkona ja hänen ex-miehensä vastusti Litan uravalintaa. Hänen ex-miehensä sai oikeudenkäynnissä lasten huoltajuuden. Fordilla ei enää ole yhteyttä poikiinsa. Avioero oli hyvin vaikea ja Ford ja hänen miehensä ovat kumpikin syyttäneet toisiaan lasten vieraannuttamisesta.[2]
Ford palasi takaisin estradeille, ja hänen oli määrä esiintyä Rocklahoma 2008 -festivaalilla heinäkuussa.Hän yllätti fanit myös julkaisemalla Wicked Wonderland -albumin, joka oli hänen ensimmäinen albuminsa 14 vuoteen. Levy julkaistiin syksyllä 2009 hänen omalla JLRG Entertainment -levymerkillään. Albumin olivat tuottaneet Ford ja hänen aviomiehensä Jim Gillette. Lita Ford nappasi lämmittelijän paikan Queensrÿchen American Soldier -kiertueella syksyllä 2009. Queensrÿchen jäsenet toimivat myös Fordin taustayhtyeenä.[3]
Lita Ford solmi maailmanlaajuisen levytyssopimuksen SPV/Steamhammerin kanssa tammikuussa 2012. Hänen paluualbuminsa Living Like A Runawayn nimi viittasi hänen aiempaan yhtyeeseensä The Runawaysiin. Lita Ford valittiin Poisonin ja Def Leppardin lämmittelijäksi kesällä 2012. Fordin livealbumi sai nimekseen The Bitch Is Back… Live, ja sen julkaisi SPV/Steamhammer 28. lokakuuta 2013. Lita Ford kiersi Yhdysvalloissa Skid Row-yhtyeen laulajan Sebastian Bachin sekä Rattin ja Dokkenin kanssa.[3]
Entiset The Runaways -yhtyetoverit Lita Ford ja Cherie Currie esiintyivät yhdessä ensimmäistä kertaa 37 vuoteen 19. lokakuuta 2013 Malibu Music Awards -tapahtumassa. He esittivät The Runawaysin kappaleen ”Cherry Bomb”. Samoihin aikoihin hän kirjoitti omaelämäkertakirjaa. HarperCollins-kirjakustantamo ilmoitti, että Lita Ford – Living Like A Runaway: A Memoir julkaistaan 11. marraskuuta 2014.[3]
Ford julkaisi uuden albumin Time Capsule 15. huhtikuuta 2016 SPV/Steamhammerin kautta. Kyseessä oli kokoelma vanhoja kappaleita, jotka Ford oli löytänyt vanhoilta nauhoilta. Levyn ilmestymisen jälkeen Lita Ford kiersi Yhdysvalloissa. Skid Row ja Warrant organisoivat Live To Rock -kiertueen Yhdysvaltoihin kesällä 2022, ja Quiet Riot, Winger ja Lita Ford olivat mukana valituilla keikoilla. Basisti Marten Andersson, Lizzy Borden -yhtyeestä liittyi Lita Fordin kokoonpanoon vuoden 2022 keikoille. Tierra Segrada Rockfest järjestettiin Tech Port Arenalla Texasissa 24.9.2022, ja sen pääesiintyjänä toimi Lita Ford.[3]
M3 Rock Festival järjestettiin Columbiassa Marylandissa 6.–7. toukokuuta 2023, ja mukana olivat muun muassa Loudness, Extreme, Lita Ford, L.A. Guns sekä Kix. Ford kiersi samoihin aikoihin soolokeikoilla Yhdysvalloissa ja Meksikossa ja oli myös mukana vuoden 2024 Women’s Rock Camp -tapahtumassa yhdessä Heartin laulajan Nancy Wilsonin kanssa. Lita Ford teki kesällä 2025 Euroopan-kiertueen ja hän ilmoitti äänittäneensä uutta albumia jo usean vuoden ajan ja etsi sille nyt levy-yhtiötä. Uudella albumilla on duetto Doro Peschin kanssa, ja levy on tehty yhteistyönä Plasmaticsin kitaristin, tuottaja Jean Beauvoirin kanssa.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ford oli vuosina 1986–1992 naimisissa muusikko Chris Holmesin kanssa. Sitten Ford meni naimisiin laulaja Jim Gilletten kanssa, ja he saivat kaksi lasta. Pari kuitenkin erosi 2000-luvulla. Ford on seurustellut myös Mötley Crüe -yhtyeen basistin Nikki Sixxin kanssa.[3]

Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Out for Blood (1983)
- Dancin’ on the Edge (1984)
- Lita (1988)
- Stiletto (1990)
- Dangerous Curves (1991)
- Black (1994)
- Greatest Hits Live (2000)
- Wicked Wonderland (2009)
- Living Like A Runaway (2012)
- Time Capsule (2016)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lita Ford Allmusic.com. Viitattu 6.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Review: Lita Ford kisses, rocks and tells in her long-awaited memoir 'Living Like a Runaway' Los Angeles Times. 10.3.2016. Viitattu 29.11.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j METALLIAN - Lita Ford metallian.com. Viitattu 29.11.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lita Ford Wikimedia Commonsissa
- Lita Fordin verkkosivut (englanniksi)