Lillpiteälvenin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet

Lillpiteälvenin vesistö (ruots. Lillpiteälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 14) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Lillpiteälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 619 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Lillpiteälven. Joen kokonaispituus on 90 kilometriä ja se laskee Itämereen noin 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistö sijaitsee ”isoveljensä” Piitimenjoen vesistön (tunnus 13) kaakkoispuolella ja on sitä pinta-alaltaan huomattavasti pienempi vesistöalue. Vesistöillä on sen pohjoispuolella yhteistä vedenjakajaa lähes merelle asti. Vesistön eteläpuolella vedenjakajaan rajautuvat luoteesta lukien ensin Åbyälvenin vesistö (tunnus 17) ja sitten Rokånin vesistö (tunnus 15). Rannikolla jää sen ja Piitimenjoen vesistön väliin alue, joka muodostuu mereen laskevien oijien ja purojen valuma-alueista.[3]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (63,6 %), turve (21,8 %), kalliomaa (1,9 %), hiekka ja sora (2,3 %), multamaa (2,6 %), savimaa (1,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,0 %), joiden lisäksi on vielä 5,0 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (77,5 %), soita ja kosteikkoja (13,3 %), viljelymaita (2,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,3 %) sekä joutomaita (1,3 %). Näiden lisäksi on 5,0 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lillpiteälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Lillpiteälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 6,75 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 34,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,47 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 6,5 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 46 m³/s [4]. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]

Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lillpiteälvin pääuomassa on 2 vesivoimalaitosta Lillpite ja Råbäcken, joiden yhteisteho on 0,9 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3,5 gigawattituntia.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Lillpiteälven.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lillpiteälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Lillpiteälven (SE726108-175094) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  3. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 912-914, 17.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Lillpiteälvenin vesistö (Excel-lomake nro 30480), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  6. Kuhlins, Leif: Lillpiteälv, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lillpiteälven
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.