Lilli Törnudd

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lilli Wilhelmina Törnudd (2. elokuuta 1862 Ylistaro18. marraskuuta 1929) oli suomalainen piirustuksen- ja käsityönopettaja.[1]

Törnuddin vanhemmat olivat lääninrovasti Anders Oskar Törnudd ja Augusta Wilhelmina Rönnbäck.[1]

Törnudd kävi Helsingin suomalaisen jatko-opiston ja harjoitti maalausopintoja. Hän oli Sortavalan seminaarin naisosaston piirustuksen ja käsitöiden opettaja 1889–1918, tarkastaja kouluhallituksessa 1918–1927. Hän toimi Taideteollisuuskeskuskoulun piirustuksenopettajaosaston metodiikan 1. opettajana 1918–1929 ja piirustuksenopettajana yliopistollisilla jatkokursseilla. Hän laati oppi- ja ohjekirjoja. Hän maalasi maisemamaalauksia.[1][2] Hän kuuluu suomalaisen taidekasvatuksen merkkihenkilöihin.[3]

Törnuddin veli oli säveltäjä Aksel Törnudd.[2]

Lilli Törnuddin kuvataideopetuksen opetusohjeissa on musiikinopetukselle tyypillisiä työskentelytapoja. Törnudd käyttää musiikin terminologiaa havainnollistaessaan kuvataiteen opetusta. Törnudd rakentaa metodinsa neljästä taiteille yhteisen taidekasvatuksen didaktiikasta: rytmin, koristeen, tempon ja affektin opetusohjeista.[4]

Törnuddin taidekasvatuksen opetusohjeita yhdistää käsitys taidetunteen opettamisen tärkeydestä. Taidetunteen kasvatuksen tarkoituksena on palauttaa henkisyys luonnon yhteyteen. Luonnossa on spirituaalisuutta eli henkisiä ja hengellisiä merkityksiä ja taideopettajan tehtävä on auttaa oppilasta näkemään ne. Taidekasvattaja auttaa opiskelijaa muodostamaan ympäristöä arvostavan ja suojelevan asenteen, jossa ihminen ei ole suhteessa maailmaan vaan harmonisen maailman palana. Harmoniaperiaatteen mukaan opettaessaan opettaja kasvattaa yhteisöllisyyteen kykeneviä ihmisiä. Törnuddin käsityksen mukaan ihmisistä kasvatetaan taidekasvatuksen avulla vastuullisia, eheitä, spirituaalisia ja intersubjektiivisia toimijoita. Törnuddin harmonia-ajatteluun kuuluu ajatus oppilaista joukkona hyvin erilaisia ihmisiä, jotka muodostavat kokonaisuuden. Ajatteluun kuuluu koulun ymmärtäminen kokonaisuutena, jossa taide muodostaa henkisen, toimintaa ohjaavan ytimen. Törnuddin mukaan taide ei saa olla kasvatustyössä oppiaine vaan periaate.[4]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piirustuksen opetuksesta ulkomailla. WSOY, 1907.
  • Kuuluisia taideteoksia. Gummerus, 1923.
  • Kuuluisia taideteoksia: ohjeita niiden ymmärtämiseen. Gummerus, 1923.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuka kukin oli, Tö Projekti Runeberg: Wikiaineisto, wikisource.org.
  2. a b Art. Törnudd, Aksel Uppslagsverket.fi.
  3. Lilli Törnudd Kansallisbiografia.
  4. a b Muukka-Marjovuo, A.: Taidetunteen kasvattaminen : Lilli Törnudd taidekasvatuksen maailmoja luomassa (Taidekasvatuksen väitöskirja) Aalto University publication series Doctoral dissertations, 132/2014. 2014. Taiteen laitos, Aalto-yliopisto.