Lilli Leinberg
Lilli Leinberg (20. elokuuta 1836 Turku – 15. syyskuuta 1922 Kuhmoinen), o.s. Thuneberg oli hengellisen laulumusiikin säveltäjä, yhteiskunnallinen toimija ja kirkkohistorian tutkija.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lilli Thuneberg syntyi Turussa mutta kasvoi ja kävi koulunsa Helsingissä. Helsingin ruotsinkielisessä tyttökoulussa[1] hänen opettajinaan olivat Karl Collan ja urkuri Rudolf Lagi. Thunebergin varhaisimmat säilyneet sävellykset ovat juuri tältä ajalta, hänen 14 säveltämänsä, espanjalaiseksi romanssiksi määritelty Barramedas ros ja Die Wallfahrt nach Kevlar (Pyhiinvaellus Kevlariin). 1850-luvulla hän lauloi useita vuosia Paciuksen johtamassa oratoiokuorossa.[2]
Thuneberg avioitui kesällä 1856 Karl Gabriel Leinbergin kanssa. Sulhanen toimi Helsingissä opettajana, ja aviopari muutti Jyväskylään 1868, missä K. G. Leinberg toimi opettajaseminaarin johtajana.[3]
Jyväskylässä Lilli Leinberg toimi rouvasväen seuran puheenjohtajana ja perusti Minna Canthin kanssa Jyväskylän raittiusseuran sekä luovutti kenraalikuvernöörille 1876 anomuksen alkoholijuomien myynnin rajoittamiseksi. Lisäksi Lilli Leinberg teki kirkkohistorian tutkimuksia yhdessä miehensä kanssa, joka kuitenkin julkaisi ne ajan tavan mukaisesti vain omalla nimellään.[4]
Säveltäjä Lilli Thuneberg (1862–1920) oli Lilli Leinbergin veljentyttö. Hänen tyttäriään olivat säveltäjä Elli Lönnroth, joka oli Alfons Lönnrothin vaimo, laulaja Ida Nyberg sekä soiton- ja voimistelunopettaja Ester Nyberg.[5]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hengellisiä lauluja: Pilgrimssånger (viimeistään 1885), Jeesus, kunniasta, Oi sielu, Oi yhteys autuas, Sinä kaipaatko täyteyttä, duetto Valon päivä, kuorolaulu Matkaohjeita. Yksinlauluja: Barramedas ros (oma teksti), Die Wallfahrt nach Kevlaar (Heinrich Heine)(1850), Fyra Sylvias visor (Z. Topelius) (1859), Till en liten Flickr på 1sta Maj (Topelius), Yhteislaulu Tipujen marssi: Jyväskylän tyttökoulun voimistelumarssi. Pianolle: Polkka, Valssi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Välimäki, Susanna, Koivisto-Kaasik, Nuppu: Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. Historiallinen Arkisto, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2023