Siirry sisältöön

Liettuan maantiede

Wikipediasta
Liettuan maantiede
kartta
kartta
Maanosa Eurooppa
Naapurimaat Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä
Tilastot
Pinta-ala 65 300 km²
  Sisävesi 2 620 km² (4,01 %)
Rantaviiva 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3] km
Rajan pituus 1 574 km
Ennätykset
Korkein kohta Aukštojas, 294 m
Matalin kohta Itämeri, 0 m
Pisin joki Niemen, 359 km
Suurin järvi Druksiai, 44,79 km²
Ilmasto
Ilmasto mannerilmasto
Luonnonvarat
Luonnonvarat kalkkikivi, kvartsi, savi, dolomiitti
Trakain kansallispuisto ympäröi Trakain linnan historiallista ympäristöä.

Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa. Se on Baltian suurin maa 65 300 km2:n pinta-alallaan, mikä vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta.

Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen joko 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3]

Liettuassa on yhteensä 2830 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä ja ne peittävät yhteensä 880 neliökilometrin alueen. Liettuan järvistä suurin on 44,79 neliökilometrin laajuinen Druksiai.[2]

Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen).[2]

Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsiä. Metsää on kolmasosa Liettuan pinta-alasta.[5]

Liettuan korkeimmat kohdat ovat Aukstojas 293,8 metrin korkeudella, Kruopine (293,7 m) ja Juozapine (292,7 m).[2] Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella.

Luonnonsuojelualueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liettuan viidestä kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Aukštaitijan kansallispuisto, jossa suojellaan vanhoja metsiä. Kuurinkynnään kansallispuisto muodostuu kapeasta ja hiekkaisesta niemestä. Trakaissa suojellaan lisäksi historiallisia kohteita.[6]

Liettuan lääni- ja kuntajako.

Liettua on jaettu kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.[7]

Suurimmat kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kartassa on esitetty Liettuan suurimpien kaupunkien sijainti ja taulukoissa niiden asukasluku 1.1.2012. Kaupungin karttasymbolin koko määräytyy asukasluvun mukaan.[7]

KaupunkiLääniVäkiluku
2012[7]
Vilna Vilnan lääni523 050
Kaunas Kaunasin lääni311 148
Klaipėda Klaipėdan lääni160 361
Šiauliai Šiauliain lääni107 875
Panevėžys Panevėžysin lääni98 612
Alytus Alytusin lääni58 616
Marijampolė Marijampolėn lääni40 388
Mažeikiai Telšiain lääni36 700
Jonava Kaunasin lääni30 224
Utena Utenan lääni28 622
Kėdainiai Kaunasin lääni26 357
Telšiai Telšiain lääni25 271
Tauragė Tauragėn lääni24 042
Ukmergė Vilnan lääni23 450
Visaginas Utenan lääni21 751
Plungė Telšiain lääni19 829
Kretinga Klaipėdan lääni18 990
Šilutė Klaipėdan lääni17 427
Radviliškis Šiauliain lääni17 005
Palanga Klaipėdan lääni15 538
Gargždai Klaipėdan lääni15 013
Druskininkai Alytusin lääni14 461
Rokiškis Panevėžysin lääni14 090
Biržai Panevėžysin lääni12 255
Elektrėnai Vilnan lääni11 876
Kuršėnai Šiauliain lääni11 722
Vilkaviškis Marijampolėn lääni11 390
Raseiniai Kaunasin lääni11 131
Garliava Kaunasin lääni11 106
Jurbarkas Tauragėn lääni11 093
Lentvaris Vilnan lääni11 026
Grigiškės Vilnan lääni10 663
Anykščiai Utenan lääni10 407

Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.

Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyöhykkeen sekametsäalueeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.lähde?

Tilastoidut äärilämpötilat kuukausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on kaikkien aikojen korkein ja matalin kyseisen kuukauden aikana mitattu lämpötila.[8]

Äärilämpötilat Liettuassa (°C)
Kuukausi
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Korkeimmat lämpötilat
+12,6
+16,5
+21,8
+28,8
+34
+35
+37,5
+36
+32
+26
+18
+15,6
Alhaisimmat lämpötilat
-40,5
-42,9
-37,5
-23,0
-6,8
-2,8
+0,9
-2,9
-6,3
-19,5
-23
-34
Maailmanperinnekohde Kuurinkyntään hiekkadyynejä.
  1. 1 2 Lithuania The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Arkistoitu (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 General statistics - Geographical data Lietuvos statistikos departamentas (Statistics Lithuania), stat.gov.lt. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi) ja (liettuaksi)
  3. 1 2 3 4 13. Lithuania (pdf) (Merenrannan pituus 98 km tai 262 km mainittu kappaleen 13.1. alussa) The economics of climate change adaptation in EU coastal areas, Final report. 2009. European Commission, Directorate-General for Maritime Affairs and Fisheries, ec.europa.eu. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  4. 1 2 http://www.lrp.lt/en/lithuania/facts_about_lithuania.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 237. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0
  6. National Parks (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Lithuania
  7. 1 2 3 Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas, 2012. Viitattu 7.1.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. www.meteo.lt: Records of Lithuanian climate