Lev Golitsyn
Lev Sergejevitš Golitsyn (ven. Лев Сергеевич Голицын; 24. elokuuta 1845 Masovia, Kongressi-Puola - 26. joulukuuta 1915 Feodosija, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen ruhtinas, keisarillisten viinitilojen johtaja, venäläisen samppanjan kehittäjä ja Abrau-Durso-samppanjan luoja.[1][2][3][4][5]
Uran alkuvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Golitsyn syntyi Golitsynin ruhtinassukuun.[2]
Hän valmistui Pariisin yliopistosta vuonna 1862, jonka jälkeen hän siirtyi työskentelemään Venäjän ulkoministeriön Aasian osastolle vuonna 1864 ja ministeriön Moskovan arkistoon vuonna 1866.[1]
Golitsyn jatkoi oikeustieteen opintoja ja hän valmistui Moskovan keisarillisesta yliopistosta vuonna 1872. Golitsyn jatkoi työskentelyä oikeustieteiden parissa Moskovan yliopistossa.[1][6]
Hän jatkoi opintojaan Leipzigin ja Göttingenin yliopistoissa vuodesta 1872, koska hän tavoitteli uraa oikeustieteen professorina. Matkan aikana hän vieraili Italiassa, Ranskassa ja Saksassa, joissa hän tutustui viinintuotantoon ja viininviljelyyn.[6]
Golitsyn valittiin aateliston johtajaksi Muromissa vuonna 1876. Golitsyn toimi Moskovan keisarillisen arkeologisen seuran kirjeenvaihtajajäsenenä vuodesta 1877.[1]
Venäläisen samppanjan isä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Golitsyn osti Novyi Svetin kartanolinnan Krimin niemimaalta vuonna 1878. Hän istutti yli 600 erilaista viiniköynnöstä. Golitsyn valitsi laadukkaimmat viiniköynnökset, jotka kykenivät kasvamaan Krimin niemimaan kasvuympäristössä ja ilmastossa.[2]
Tarinan mukaan Golitsyn oli rakastunut aristokraattitaustaiseen Nadežda Zasetskaan. Golitsyn halusi tehdä vaikutuksen ihastukseensa viiniopin taidoillaan. Zasetskan perhe omisti maata Krimillä. Golitsyn osti maita perheen tilan naapurista tehdäkseen vaikutuksen.[4]
Venäläisiä samppanjoita oli valmistettu 1700-luvulta lähtien, mutta monet tuotemerkit epäonnistuivat tai ranskalaiset tuotemerkit voittivat kilpailun.[2]
Golitsynin ensimmäinen samppanja valmistui 1880-luvun alussa. Kuohuviini saavutti laajan suosion. Venäjän keisari Aleksanteri III nimitti Golitsynin keisarillisten viinitilojen johtajaksi Krimin niemimaalle ja Kaukasukselle vuonna 1891.[2][7]
Golitsyn perusti Massandran viinitilan viinikokoelman Krimin niemimaalla vuonna 1894. Golitsynin viinikokoelma käsittää edelleen puoli miljoonaa pulloa.[8]
Golitsyn sai johdettavakseen Abrau-Durson keisarillisen viinitilan, jonka oli perustanut keisari Aleksanteri II vuonna 1871.[7]
Golitsynin tuottamaa Abrau-Durso-samppanjaa tarjoiltiin Venäjän keisari Nikolai II:n kruunajaisissa vuonna 1896. Samppanja sai oikeuden käyttää keisarillisen suvun vaakunaa etiketissä vuonna 1897 ja samppanja saapui avoimille markkinoille vuonna 1898.[4][7]
Abrau-Durson keisarillinen samppanja oli ainoa tuotemerkki, jonka keisari Nikolai II hyväksyi nautittavaksi. Samppanja saavutti suosiota Venäjän yläluokan keskuudessa.[9]
Ensimmäistä keisarillista samppanjaa myytiin Pietarissa, Moskovassa, Harkovassa, Odessassa, Varsovassa ja Jaltalla. Samppanjaa myytiin Eurooppaan ja Amerikkaan. Abrau-Durson keisarillinen viinitila tuotti puoli miljoonaa pulloa samppanjaa ennen ensimmäistä maailmansotaa.[9]
Golitsynin Novosvetskoje-samppanja voitti Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Samppanja päihitti ranskalaiset samppanjat.[2][3]
Hän omisti viinikaupan ulitsa Tverskaja -kadulla Moskovassa.[2]
Golitsyn perusti Feodisijan keisarillisen maatalousseuran vuonna 1900 sekä viininviljelyn ja viinintuotannon komitean vuonna 1901, joka toimi Moskovan keisarillisen maatalousseuran alaisuudessa.[1][6]
Golitsyn vaikutti siihen, että Venäjän viininviljelystä ja viinintuotannosta tuli ammattimaista ja teollista.[6]
Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Golitsyn menehtyi vuonna 1915. Hänet haudattiin Novyi Svetin (nyk. Novyi Svit) kryptaan.[1]
Golitsynin museo avattiin Novyi Svitin kartanolinnassa vuonna 1978. Samana vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta samppanjatilan avaamisesta, jossa hän asui 37 vuoden ajan.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Golitsyn-suku
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Голицын Лев Сергеевич Большая российская энциклопедия. 10.1.2023. Viitattu 5.4.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f g Sofia Polyakova: How Russia made BETTER champagne than the French Russia Beyond. 31.12.2022. Viitattu 5.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ассоциация производителей игристых вин - Story of sparkling wine in Russia sparkling-union.ru. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ a b c d Admin |: Prince Golitsyn’s Award Winning “Crimean Champagne” – Wine, Wit, and Wisdom winewitandwisdomswe.com. Viitattu 5.4.2024. (englanniksi)
- ↑ War, Revolution and Tsarine: How Russia Shaped Champagne | Wine Enthusiast www.wineenthusiast.com. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ a b c d Лев Сергеевич Голицын МАССАНДРА. Viitattu 5.4.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b c About us en.abrau.ru. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Putin & Berlusconi choose 1775 Sherry Wine - Sherry Wines www.sherry.wine. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ a b Editor-2: Russian Champagne – Комиссия Российской Федерации по делам ЮНЕСКО unesco.ru. Viitattu 5.4.2024. (englanniksi)
| ||||||||||
