Leonard Ahma
Leonard Echard Ahma (20. lokakuuta 1889 Turku – 14. marraskuuta 1944 ) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestari Oskar Ferdinand Friman ja Adolfina Johansson. Hänen puolisonsa oli Martta Lahtinen.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahma kävi kansakoulun sekä kaksi luokkaa Turun suomalaisessa reaalilyseossa, ja keskikoulukurssin Iin yhteiskoulussa vuonna 1930. Haminan taistelukoulu hän suoritti vuonna 1918, alue- ja paikallispäällikkökursseille hän osallistui vuonna 1922 ja taktiikan soveltamiskursseille vuonna 1925, jotka pidettiin suojeluskuntain päällystökoulussa, pioneerikurssille Korialla hän osallistui vuonna 1927, Reserviupseerikoulu hän suoritti vuonna 1928, Perkjärvellä pidetylle jalkaväkitykkikurssille hän osallistui vuonna 1929, voimistelunjohtajakurssin hän suoritti vuonna 1931, komppanianpäällikkökurssille hän osallistui vuonna 1934 ja suojeluskuntain päällystökoulussa pidetylle luutnanttikurssille hän osallistui vuonna 1937. Ahma työskenteli ennen sotilasuralle astumistaan konelatojana kirjapainossa.[1][2]
Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahma liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 13. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomessa saamansa kirjapainoalan koulutuksensa takia hänet komennettiin syksyllä 1917 Berliiniin uuden Suomalaisen sotilaskäsikirjan painatustöihin.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Suomen sisällissota
Ahma saapui takaisin Suomeen varavääpeliksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 2. helmikuuta 1918. Hän palveli sisällissodassa ensin joukkueenjohtajana 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan 2. komppaniassa ja taisteli Tampereen valloituksessa. Hänet komennettiin 11. huhtikuuta 4. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan ja otti tämän mukana osaa Rajamäen, Tarpilan ja Raivolan taisteluihin.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällissodan jälkeen toimi samassa yksikössä 20. lokakuuta alkaen komennettiin 4. joukkueeseen joukkueenjohtajaksi. Vuonna 1920 hän osallistui komppaniansa mukana Porajärven puolustukseen. Hän erosi puolustusvoimista 30. lokakuuta 1920, mutta jatkoi kumminkin puolustusalalla ja liittyi Viipurin suojeluskuntaan, josta hänet komennettiin Antreaan paikallispäälliköksi.[1][2]
Talvi- ja Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisotaan hän osallistui Vuoksenlaakson väestönsuojelupiirin päällikkönä. Jatkosodassa hän toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon alaisen Repolan aluepäällikkönä. Vuosina 1943 ja 1944 hän toimi Oulussa sekä suojeluskunnan paikallispäällikkönä, että väestönsuojelupäällikkönä. Leonard Echard Ahma on haudattu Oulun sankarihautaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
           |
|