7. jääkäripataljoona

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Axel Erik Heinrichs

7. jääkäripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 2. jääkäriprikaatin 3. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentaja oli jääkärimajuri Axel Erik Heinrichs.

Pataljoonan esikunta sijaitsi muodostamisvaiheessa Mikkelissä, ja sen 1. ja 4. komppania muodostettiin Jyväskylässä ja 2. ja 3. komppania Mikkelissä.[1]

Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan Tampereelta 18. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 19.–20. huhtikuuta 1918.[2]

Joukko-osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. komppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komppania siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan 2. komppaniaksi.

Päällikkö: jääkäriluutnantti Hugo Henrik Turunen (siirrettiin 25. maaliskuuta komppanioineen 11. jääkäripataljoonaan 2. komppaniaksi), jääkäriluutnantti Lauri Kalervo Groundstroem myöh. Kurkiala ja jääkäriyliluutnantti Kosti Sundberg.

Vääpeli: jääkärivääpeli Karl Ragnar Olenius myöh. Olanti (siirrettiin 25. maaliskuuta joukkueenjohtajaksi 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Juho Aukusti Nummela (haavoittui 28. maaliskuuta), jääkärivaravääpeli Emil Rutanen.
Joukkueenjohtajat: jääkärivänrikki Viljo Arvid Korpela (siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Väinö Antero Kaikkonen (toimi aikaisemmin ryhmänjohtajana), jääkärivääpeli Juho Eemil Kallio (siirrettiin 27. huhtikuuta 3. komppaniaan), jääkärivänrikki Jussi Laiti (siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Urho Kaarlo Lamminheimo (siirrettiin 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Smerts Valdemar Johannes (Jussi) Leimu, jääkärivaravääpeli Matti Niukkanen, jääkärivaravääpeli Johannes Nestori Patjas (siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Heikki Evald Saure (siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Jaakko Sohlo (siirrettiin 3. komppaniaan), jääkäriluutnantti Hugo Henrik Turunen (siirrettiin 23. maaliskuuta komppanianpäälliköksi).
Ryhmänjohtajat: jefreitteri Frans Rudolf Vartiainen (siirrettiin 26. maaliskuuta 11. pääkäripataljoonaan).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: joukkueen varajohtaja jääkärivaravääpeli Frans Oskari Lankila ent. Rantalankila, puolijoukkueenjohtaja jääkärivaravääpeli Armas Matikainen, siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), joukkueen varajohtajana jääkärivaravääpeli Paavo Juhana Soininen (siirrettiin 25. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Kalle Vihtori Visamäki (siirrettiin 14. jääkäripataljoonaan), koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Väinö Johannes Auveri (toimi kouluttajana myös 3. komppaniassa, komennettiin 31. maaliskuuta 3. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), jääkärialiupseeri Paavo Jalmari Haanpää (siirrettiin 25. maaliskuuta komppaniansa mukana 11. jääkäripataljoonaan), koulutus- ja kuormastoaliupseerina jääkärivääpeli Juho Jaakonsaari (siirrettiin 25. maaliskuuta komppaniansa mukana 11. jääkäripataljoonaan).

2. komppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkö: jääkärikapteeni Lauri Kalervo Groundstroem (25. maaliskuuta alkaen), jääkärikapteeni Leonard August Mathias Grandell (komennettiin 15. huhtikuuta 5. jääkäripataljoonan komentajaksi).

Vääpeli: jääkärivääpeli Yrjö Edvard Pesonen
Joukkueenjohtajat: jääkärivänrikki Kustaa Adolf Järvinen (siirrettiin 2. konekiväärikomppanian päälliköksi 23. huhtikuuta), jääkrivänrikki Erkki Arvo Ilmari Partanen (siirrettiin 21. huhtikuuta 5. jääkäripataljoonaan adjutantiksi), jääkärivaravääpeli Kalle Edvard Rokala, jääkäriluutnantti Johannes (Jussi) Sihvo (siirrettiin 18. maaliskuuta komppanianpäälliköksi 3. komppaniaan), jääkärivänrikki Edvard Urho Heikkinen, jääkärivääpeli Simo Ikonen, jääkärivaravääpeli Leonard Echard Ahma (siirrettiin 11. huhtikuuta 4. jääkäripataljoonan.
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: rehumestarina jääkärivääpeli Elias Hernesniemi (siirrettiin 11. huhtikuuta 6. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Anders Stenbacka, jääkärialiupseeri Torsten Torolf Björkman (siirrettiin 3. komppaniaan joukkueenjohtajaksi 2. huhtikuuta), jefreitteri Vilho Harinen, koulutus- ja kuormastoaliupseerina jääkärivaravääpeli Juho Henrik Hirvonen, jääkärivaravääpeli Edvard Sirkkunen (siirrettiin 29. maaliskuuta pataljoonan esikuntaan).

3. komppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkö: jääkäriyliluutnantti Arvid Johannes Wennerström (siirrettiin 18. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkärikapteeni Johannes (Jussi) Sihvo (18. maaliskuuta alkaen, toimi myöhemmin 10. huhtikuuta alkaen Laatokan puolustuksen järjestelytöissä) ja jääkärikapteeni Paavo Johannes Palkén myöh. Paalu (11. huhtikuuta alkaen, haavoittui Talissa 24. huhtikuuta 1918).

Vääpeli: jääkärivääpeli Vilho Arvid Roininen (siirrettiin 11. huhtikuuta 4. jääkäripataljoonaan).
Joukkueenjohtajat: jääkärivaravääpeli Juho Jaakko Juntikka, jääkärivääpeli Juho Eemil Kallio, jääkärivaravääpeli Kustaa Nestori Loukola, jääkärialiupseeri Iisakki Vilhelm Ridell (toimi komppaniassa aikaisemmin kuormastoaliupseerina), jääkärivänrikki Valdemar Salmelo (siirrettiin 31. maaliskuuta 16. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Jaakko Sohlo (palveli aikaisemmin 1. komppaniassa), jääkärivänrikki Reino Veli Heinonen, jääkäriluutnantti Paavo Johannes Palkén myöh. Paalu (siirrettiin komppanianpäälliköksi 11. huhtikuuta alkaen), jääkärivaravääpeli Edvard Sirkkunen (12. huhtikuuta alkaen), jääkärialiupseeri Torsten Torolf Björkman (2. huhtikuuta alkaen).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: kuormastopäällikkönä jääkärialiupseeri Yrjö Einari Luoma, joukkueen varajohtajana jääkärivaravääpeli Antti Evert Riikonen, joukkueen varajohtajana Antti Emil Sandberg myöh. Sarkaranta, päällikön apulaisena jääkärialiupseeri Maurits Joel Lampela (siirrettiin 1. Karjalan rykmentin 2. pataljoonaan).

4. komppania/konekiväärikomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. komppania siirrettiin 8. maaliskuuta 1918 päällikkönsä jääkärikapteeni Tuompon komennossa 9. jääkäripataljoonaan ensimmäiseksi komppaniaksi. 4. komppania muuttui 25. maaliskuuta 1918 alkaen konekiväärikomppaniaksi, missä yhteydessä entinen 4. komppania siirrettiin 29. maaliskuuta 1918 pataljoonan ensimmäiseksi komppaniaksi.

Päällikkö: jääkärikapteeni Viljo Einar Tuompo (siirrettiin 8. maaliskuuta 4. komppanian siirron yhteydessä 9. jääkäripataljoonaan), jääkärikapteeni Oscar Bjarne Hugo Nordenswan (siirrettiin 25. maaliskuuta 18. jääkäripataljoonan komentajaksi), jääkärikapteeni Frans William Leppanto ent. Leppälax (25. maaliskuuta 1918 alkaen).

Vääpeli: jääkärialiupseeri Rafael Armand Sigismund Svinhufvud (toimi komppaniassa myös joukkueenjohtajana, siirrettiin 26. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Veijo Viitala.
Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Pekka Airola ent. Tutti (toimi myös rehumestarina), jääkäriluutnantti Ernst Reinhold von Essen (siirrettiin 30. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Gustaf Robert von Essen (siirrettiin 8. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkäriluutnantti Viljo Antero Kauppila (siirrettiin 8. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Johan Fredrik Kerrman (siirrettiin 8. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Vihtori Lammi (siirrettiin 18. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Oskar Harald Lefrén (siirrettiin 8. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkäriluutnantti Frans William Leppanto ent. Leppälax (siirrettiin komppanianpäälliköksi 25. maaliskuuta alkaen), jääkärivaravääpeli Matti Löyhkö (4. komppaniasta tuli 29. maaliskuuta pataljoonan 1. komppania), jääkäriyliluutnantti Georg Werner Fredrik Mandelin (siirrettiin 5. maaliskuuta 9. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Arvo Aarne Pollari, jääkärivaravääpeli Antti Suuronen (siirrettiin 26. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Jakob Emil Tuomaala (siirrettiin 26. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Ragnar Johannes Väärä, jääkärivänrikki Sigrud Albert Hillebrand myöh. Hiiliranta (siirrettiin 31. maaliskuuta 16. jääkäripataljoonaan), joukkueenjohtajana jääkäriluutnantti Nestori Ilmari Karhula (siirrettiin 12. huhtikuuta 2. jääkärirykmentin konekiväärikomppaniaan).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: joukkueen varajohtaja jääkärivaravääpeli Frans Oskari Lankila ent. Rantalankila (siirrettiin 25. maaliskuuta 1. komppaniaan), aliupseeritehtävissä jääkärivääpeli Evert Linna, kuormastoaliupseeri jääkärivaravääpeli Matti Malinen, komppanianpäällikkönä jääkäriyliluutnantti Kaarle Arvo Massinen (haavoittui 1. huhtikuuta 1918 Raudussa), jääkärialiupseeri Heikki Nurmi (siirrettiin 7. huhtikuuta 4. jääkärirykmentin esikuntaan), joukkueen varajohtajana jääkärialiupseeri August Esaias Takala, jääkärialiupseeri Lauri Rafael Takalo.

Pataljoonassa palvelleet Saksan jääkärit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkärivänrikki Onni Toivo Harlin (siirrettiin 11. huhtikuuta 12. jääkäripataljoonaan komppanianpäälliköksi), adjutanttina jääkäriluutnantti Lauri Kalervo Groundstroem myöh. Kurkiala (siirrettiin 25. maaliskuuta komppanianpäälliköksi), jääkärivaravääpeli Johan Guido Mikkola (siirrettiin 29. maaliskuuta 16. jääkäripataljoonaan), pataljoonan kirjurialiupseerina jääkärivaravääpeli Kalle Edvard Rokala (siirrettiin 5. huhtikuuta 2. komppaniaan), esikuntavääpelinä jääkärivaravääpeli Edvard Sirkkunen (29. maaliskuuta alkaen, siirrettiin 12. huhtikuuta joukkueenjohtajaksi 3. komppaniaan), pataljoonan koulutusaliupseerina jääkärivaravääpeli Rikhard Vilkman (siirrettiin joukkueenjohtajaksi 9. jääkäripataljoonaan), pataljoonan kuormastonjohtajana jääkärivaravääpeli Lauri Johannes Virtanen, adjutanttina jääkäriluutnantti Gunnar von Wright.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924–1925.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Toim. Kai Donner, Theodor Svedlin, Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1925–1927.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Donner, Svedlin, Nurmio: Suomen vapaussota IV, jyväskylä 1924, s. 267.
  2. Suomen vapaussota osa VIII s. 179