Leimuniitty

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leimuniitty
Sijainti Tapiola, Espoo
Koordinaatit 60°10′32.0″N, 024°48′44.0″E
Pinta-ala 7 hehtaaria
Perustettu 1959
Suunnittelija Jussi Jännes
Leimuniitty ja Tapiolan liikenneympyrä vuonna 1965.

Leimuniitty (ruots. Flamängen) on puistoalue ja valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Tapiolan itäosassa kaakkoisessa Espoossa. Se koostuu Leimuniitystä ja Kontionkentästä. Alue rajautuu lännessä Tapiolantiehen, luoteessa Køgenpuistoon ja kaakossa Otsolahden Otsovalkamaan. Koillisessa ja etelässä on asuinalueita. Puiston suunnitteli Jussi Jännes 1950-luvun lopulla ja se peruskorjattiin 2010-luvulla.[1][2]

Jännes suunnitteli Leimuniitystä nykyaikaisen puutarhataiteen edustajan. Lähtökohtana oli merinäkymä Otsolahdelle ja näyttävä sisääntulo Tapiolan puutarhakaupunkiin. 1960-luvulla puisto sai mainetta värikkäistä leimukukistaan, mutta alue rappeutui ja pusikoitui hiljalleen. Leimukukat poistettiin, maasto painui ja rakenteet rapistuivat. Leimukukat palautettiin 2010-luvun kunnostuksen myötä ja alueen avara yleisilme palautettiin. Puiston halki rakennettiin itä–länsisuuntainen kanava ohjaamaan hulevesiä ja suojaamaan meriveden tulvinnalta. Puistosommitelman olennaisena osana on Aarne Ervin kaupunkisuunnitelmaan kuulunut Tapiolan liikenneympyrä, joka oli välillä poistettu mutta rakennettiin täysin uudestaan Ervin suunnitelman henkeä mukaillen.[2][3][4]

Leimuniityn kanavan ylittävä silta rakennettiin uudistuksen myötä uudestaan ja sen itäpuolelle kehitettiin amfimainen terassiratkaisu. Puiston itäosaan rakennettiin kuntoilualue.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon kauneimmat puistot : Leimuniitty espoo.fi. Viitattu 7.7.2023.
  2. a b Leimuniitty maisema-arkkitehdit.fi. Viitattu 7.7.2023.
  3. a b Leimuniityn maisemarakenteet betoni.com. Viitattu 7.7.2023.
  4. Tapiolan kotikaupunkipolut : 22 Leimuniitty espoo.fi. Viitattu 7.7.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]