Leikkivä ihminen
Leikkivä Ihminen: Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi | |
---|---|
Homo ludens: Vom Ursprung der Kultur im Spiel | |
![]() Ranskankielisen painoksen kansi |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Johan Huizinga |
Kieli | hollanti |
Kustantaja | Wolters-Noordhoff |
Julkaistu | 1938 |
Suomennos | |
Suomentaja | Sirkka Salomaa |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1947 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Leikkivä ihminen (Homo Ludens) on Johan Huizingan vuonna 1938 kirjoittama kirja leikin roolista kulttuurissa. Huizinga käsittelee kirjassa leikin roolia sellaisilla kulttuurin alueilla kuin laki, sota, runous, filosofia ja taide. Huizinga tulkitsee leikin ja pelien olevan olennainen osa kulttuuria.[1] Leikkivä ihminen on tärkeä teos leikin ja pelien tutkimuksen historiassa.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huizinga esittää Leikkivässä ihmisessä leikin olevan keskeinen osa kulttuurin syntyä. Hän käy läpi esimerkkejä uskonnosta, laista, runoudesta, sodasta, filosofiasta ja taiteesta ja osoittaa, miten niissä kaikissa on leikkisiä piirteitä. Myös eri kielten leikki-sanojen analyysi on keskeinen osa Leikkivää ihmistä.
Huizinga esittää teoksessa taikapiirin käsitteen, kuvaillen leikin tapahtuvan erillään arkisesta elämästä. Taikapiiri tarkoittaa hänen kuvauksessaan rajaa leikin ja muun maailman välillä.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leikkivällä ihmisellä oli merkittävä vaikutus ranskalaisen sosiologi Roger Caillois'n kirjoituksiin leikistä. Myös saksalainen teologi Hugo Rahner kiinnostui ajatuksesta kuinka leikillä voi ilmaista uskonnollisia tuntemuksia.
Painokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leikkivä ihminen: Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Suomentanut Sirkka Salomaa. 3. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-12156-8.
- Leikkivä ihminen: Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Suomentanut Sirkka Salomaa. 2. painos. WSOY, 1967.
- Leikkivä ihminen: Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Suomentanut Sirkka Salomaa. 1. painos. WSOY, 1947.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti). Art. Leikki, s. 3625. Otava 1978, ISBN 951-1-04827-9