Lehtosinilatva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lehtosinilatva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Sinilatvakasvit Polemoniaceae
Alaheimo: Polemonioideae
Suku: Sinilatvat Polemonium
Laji: caeruleum
Kaksiosainen nimi

Polemonium caeruleum
L.

Katso myös

  Lehtosinilatva Wikispeciesissä
  Lehtosinilatva Commonsissa

Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) on monivuotinen ja voimakkaasti tuoksuva puutarha- ja koristekasvi, jota esiintyy myös niityillä ja lehtimetsissä. Nimestään huolimatta se voi olla myös valkokukkainen.

Koko, ulkonäkö ja kukinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuisena tämä kukka on pituudeltaan noin 30–80 senttimetriä ja se tarvitsee näin noin neliömetrin tilaa kasvaa. Se lehdet ovat parilehdykkäiset, varsi jäykkä ja pysty, kukinto varren päässä. Lehtosinilatvan kukinta-aika on heinäkuun ja elokuun aikaan. Se kasvaa parhaiten puolivarjoisissa ja osittain kosteissa paikoissa, mutta kasvaa myös savipohjaisessa maassa. Lehtosinilatvan kukintaikä alkaa kahdesta vuodesta, mutta voi kestää montakin vuotta. Lehtosinilatva tulee kylvää joko keväällä tai syksyllä, hyvin muokattuun savi- tai multamaahan. Siemeniä ei tule peittää lainkaan.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonvaraista lehtosinilatvaa kasvaa Keski- ja Itä-Euroopassa.[1] Suomessa alkuperäisenä luonnonkasvina se kasvaa todennäköisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Sitä esiintyy runsaasti ravinteisilla ja kosteilla niityillä, lehdoilla ja puolivarjoisissa lehtimetsissä. Muualla Suomessa sitä tavataan puutarhakarkulaisena.

Käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtosinilatva on erittäin hyvä mehiläiskasvi. Tätä kukkaa pölyttävät myös perhoset ja kimalaiset. Aikanaan tämä kasvi saattoi olla jopa maamme suosituin puutarhakasvi. Lehtosinilatva on harventunut viime vuosina huomattavasti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arne Anderberg: Den virtuella floran: Blågull (Polemonium caeruleum) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.9.2007. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.