Lehmisavu (maalaus)
Lehmisavu on Eero Järnefeltin öljymaalaus vuodelta 1891. Se esittää sääskiä karkottavan lehmisavun ympärille kerääntyneitä lehmiä suomalaisessa maalaismaisemassa.
Järnefelt maalasi jo vuonna 1887 Pariisissa ensimmäisen Lehmisavu-nimisen maalauksen, jossa oli vain kolme lehmää. Se päätyi vuonna 1917 Ivar Hörhammerin lahjoituksena Ateneumin taidemuseolle.[1][2] Tunnetumman Lehmisavun Järnefelt maalasi kesällä 1891 Nilsiän Västinniemen Kauniskankaan tilalla. Mallina oli järven vastarannalla sijainnut Kauniskankaan karjapiha. Järnefelt valokuvasi järjestetyn asetelman ja teki maalauksen sisätiloissa. Talossa oli yhteensä 35 lehmää, joista maalauksessa on mukana kahdeksan. Lehmien nimet ovat tiedossa.[2]
Järnefelt sai aiheeseen mahdollisesti innoitusta enonsa Mihail Clodt von Jürgensburgin ja tanskalaisen taiteilijan Theodor Philipsenin lukuisista lehmiä esittäneistä maalauksista. Järnefeltin Lehmisavu muodostui Suomen taiteessa laiduntavaa karjaa esittävien teosten kantatyypiksi. Juuri tämän maalauksen on arveltu vaikuttaneen siihen, että pitkälle 1900-luvulle suomalaiset maisemamaalarit ja -valokuvaajat kuvasivat karjaa yleensä samantapaisina pieninä laiduntavina ryhminä. Teoksen arvostus on yhdistetty sen kuvaamaan tunnelmaltaan rauhalliseen maalaisidylliin.[3]
Järnefelt teki taulusta kaksi kappaletta, joista isompi on mitoiltaan 57,5 x 89 senttimetriä ja pienempi 27 x 34 senttimetriä. Molemmat kappaleet kuuluvat yksityiskokoelmiin.[1] Vuonna 1998 Lehmisavu myytiin Hagelstamin huutokaupassa miljoonan markan hinnalla nimettömälle helsinkiläiselle keräilijälle.[4] Järnefeltin tunnetuimpiin maalauksiin kuuluvasta Lehmisavusta on tehty runsaasti jäljitelmiä suomalaisiin koteihin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Eero Järnefelt 1863–1937 (toim. Heikki Malme), s. 64, 66. Ateneum ja Joensuun taidemuseo 2001.
- ↑ a b c Leena Lindqvist: ”Taiteilijan tiellä”, s. 82 teoksessa Taiteilijan tiellä – Eero Järnefelt 1863–1937 (toim. Leena Lindqvist). Otava, Helsinki 2002.
- ↑ Antti Vallius: Kaunis Suomi – Maaseutumaiseman historiaa 1800-luvulta EU-Suomeen, s. 145–151, 229, 251, 294. Tammi, Helsinki 2015.
- ↑ Edelfeltin taulusta ennätyshinta (Arkistoitu – Internet Archive) MTV 25.4.1998. Viitattu 7.8.2017.