Mihail Clodt von Jürgensburg

Tämä artikkeli käsittelee vuosina 1833–1902 elänyttä taidemaalaria. Hänen serkkunsa Mihail Petrovitš Clodt von Jürgensburg oli myös kuuluisa taidemaalari.

Paroni Mihail Konstantinovitš Clodt von Jürgensburg (ven. Михаил Константинович Клодт фон Юргенсбург, Mihail Konstantinovitš Klodt fon Jurgensburg; 11. tammikuuta 1833 (J: 30. joulukuuta 1832) Pietari – 29. toukokuuta (J: 16. toukokuuta) 1902 Pietari) oli venäläinen realistinen maisemamaalari.

Mihail Clodt syntyi vapaaherralliseen Clodt von Jürgensburgin perheeseen. Hänen isänsä Konstantin Clodt oli Venäjän ensimmäinen puukaivertaja ja hänen setänsä Peter Clodt von Jürgensburg oli kuuluisa venäläinen kuvanveistäjä. Mihail Clodt von Jürgensburgin sisko oli Suomeen asettunut kulttuurivaikuttaja Elisabeth Järnefelt, ja hän oli näin muun muassa taidemaalari Eero Järnefeltin eno.

Hän oppi piirtämään Pietarin Kaivosinstituutissa, sitten Keisarillisessa taideakatemiassa vuosina 1851–1858. Saatuaan kultamitalin hänelle myönnettiin kolmivuotinen apuraha maalauksen opiskeluun Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa, mutta hän palasi matkoiltaan vuoden kuluttua. Hän valitti, etteivät ulkomaalaiset maisemat inspiroineet häntä ja että ranskalainen ja italialainen maalauskoulukunta on venäläistä huonolaatuisempaa. Palaamisensa jälkeen Clodt sai luvan käyttää loput apurahoistaan Venäjällä matkusteluun.

Vuonna 1863 Clodt sai tunnustusta teoksestaan Iso tie syksyllä. Jopa korkeammat ylistykset hän sai teoksestaan Kynnöksellä (1872) ja Metsätie puolenpäivän aikaan (1878). Tarkkailijat ylistivät hänen omistautumistaan venäläiselle maisemalle, yksityiskohtien huomioimiselle ja hänen teostensa stereoskooppisuutta. Toisaalta suosittu taidekriitikko Vladimir Stasov näki monissa Clodtin teoksissa pikkumaista naturalismia ja "orjallista todellisuuden seuraamista". Esimerkkinä tällaisesta teoksesta hän piti teosta Lehmät juomassa (1879). Niin omistautumisellaan venäläiselle maisemalle ja pikkumaisessa naturalismissaan Clodt oli todennäköisesti Ivan Šiškinin edeltäjä.

Mihail Clodt oli Vaeltajien perustajajäsen, mutta Vaeltajat eivät pitäneet häntä yhtenä omistaan. Se johtui osittain Clodtin terävästä kritiikistä ja erityisesti sen vuoksi, että hän piti professuurinsa Keisarillisessa taideakatemiassa (1871–1886). Kritisoituaan erityisen terävästi Arhip Kuindžia Clodt pakotettiin katkaisemaan välinsä Vaeltajiin. Pian hän vetäytyi myös Taideakatemiasta.

Clodt ei maalannut mitään arvokasta 1870-luvun jälkeen. Puoliksi sokea ja taloudellisesti murtunut taiteilija kuoli vuonna 1902.