Lauri Nautela

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lauri Villiam Nautela (v. 1925–1935 Lagerström, 13. lokakuuta 1914 Helsinki5. syyskuuta 1998 Lieto[1]) oli suomalainen keräilijä ja mesenaatti. Varsinaiselta ammatiltaan Nautela oli maanviljelijä, joka isännöi Liedon Nautelankoskella sijaitsevaa Nautelan kartanoa. Hänen muistoaan vaalii vuonna 2000 perustettu Nautelankosken museo.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä syntyneen Lauri Nautelan äiti luopui lapsestaan jo vajaan vuoden ikäisenä ja hänet sijoitettiin Hurtigin lastenkotiin Kauniaisiin. Nautelan biologisesta isästä ei ole tietoa. Hän varttui aluksi lastenkodissa, kunnes Nautelan kartanon omistanut pariskunta John ja Saida Lagerström adoptoivat hänet vuonna 1925. Hänen ottoisänsä kuoli 1928 ja ottoäiti 1953.[1]

Nautela kirjoitti ylioppilaaksi Turun lyseosta vuonna 1935[1] ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteitä, kunnes joutui rintamalle jatkosodan sytyttyä.[2] Hän oli kiinnostunut jo varhain arkeologisten ja historiallisten esineiden keräilystä. Palattuaan nuoruudenkotiinsa 1940-luvun lopulla Nautela alkoi kerätä muun muassa arkeologisia löytöjä ja kansatieteellistä esineistöä, rahoja, mitaleja ja postimerkkejä sekä erilaisia asiakirjoja, karttoja, lehtileikkeitä ja kirjoja. Hänen kokoelmansa merkittävimmän kokonaisuuden muodostaa noin 8 000 nidettä käsittävä kirjasto, joka sisältää kirjojen lisäksi sanoma- ja aikakauslehtiä. Arkeologisia löytöjä kokoelmassa on yli 10 000 kappaletta.[2]

Vuonna 1990 Nautela lahjoitti kokoelmansa Liedon kunnalle ja 1996 sitä hoitamaan perustettiin Nautelankoski-säätiö.[2] Museo avattiin kaksi vuotta Nautelan kuoleman jälkeen vuonna 2000. Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Frank Schauman.[3]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauri Nautela oli homoseksuaali,[4] joka sai vanhan seksuaalirikoslain aikana neljän vuoden vankeusrangaistuksen haureudesta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa. Vuonna 2016 Nautela otettiin mukaan Turun seudun seksuaalivähemmistöjen historiaa esittelevään Gaykätkö-taideprojektiin, mutta Nautelankosken säätiö kielsi häntä koskevan geokätkön sijoittamisen museon alueelle. Lisäksi säätiö ilmoitti, ettei Nautelaa saa käyttää taideprojektin osana.[5][6]

Transkaakko-yhtyeen vuonna 2000 julkaistu albumi Kiveen veistetty on omistettu Lauri Nautelalle.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nautela, Mikko: Liedon kunta ja ottolapsi Lauri Nautelan elämänkaari 18.2.2008. Viitattu 29.4.2016.
  2. a b c Lauri Nautela Nautelankosken museo. Viitattu 29.4.2016.
  3. Usein kysyttyä Nautelankosken museo. Viitattu 29.4.2016.
  4. Vähemmistöjen värikkäitä ääniä 25.6.2007. Turun Sanomat. Viitattu 29.4.2016.
  5. Tämän kylän homopoika: Perinnesäätiö yritti kieltää homoudesta puhumisen 27.4.2016. Image. Viitattu 29.4.2016.
  6. Tämän kylän homopoika: ”Haluamme, että taustat jäävät hiljaisuuteen” – Kun muistosäätiö häpeää muistohenkilöään 27.4.2016. Image. Viitattu 29.4.2016.
  7. KIVEEN VEISTETTY Fono-äänitetietokanta. Viitattu 29.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]