Lauri Anttila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri Anttila
Henkilötiedot
Syntynyt 24. huhtikuuta 1938 (ikä 81)
Oulu
Taiteilija
Ala kuvataide
Taidesuuntaus käsitetaide

Lauri Juhani Anttila (s. 24. huhtikuuta 1938 Oulu)[1] on suomalainen kuvataiteilija ja Suomen ensimmäisiä käsitetaiteilijoita. Hän on ollut myös merkittävä kuvataidemaailman taustavaikuttaja toimiessaan opettajana ja eri järjestötehtävissä. Anttila on kirjoittanut taiteesta monilla foorumeilla.

Anttila opiskeli Lahden Taideyhdistyksen koulussa vuosina 1959–1960 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1960–1961. Hän valmistui vuonna 1965 sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta. Anttila työskenteli Alppilan yhteislyseon käsityönopettajana vuosina 1964–1965 ja Helsingin yhtenäiskoulussa vuonna 1974. Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1965–1969 ja 1970–1971. Vuosina 1969–1982 hän oli Arkkitehtitoimisto Arno Ruusuvuoren suunnittelijana.[1]

Vuosina 1973–1976 ja 1978–1981 Anttila opetti Taideteollisessa korkeakoulussa sekä vuosina 1981–1984 Suomen Taideakatemian koulussa. Kuvataideakatemiassa hän oli yliopettaja 1986–1989, rehtori 1988–1994 ja professori 1989–2001.[1] Anttila on Kuvataideakatemiaan perustamansa tila-aikataiteen osaston emeritusprofessori. Hän on kunniatohtori sekä Kuvataideakatemiassa että Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.[2]

Anttilan taidekäsitystä luonnehtii tutkiva asenne. Hänen taiteensa lähtee usein luonnon havainnoinnista, mihin hän käyttää tieteen menetelmiä. Havaintonsa hän esittää taiteen keinoin. Anttila liikkuu tieteen ja taiteen rajamailla ja hänen teostensa taustalla on usein muiden kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden, säveltäjien tai tutkijoiden teoksia. Esimerkkinä Anttilan työskentelystä ovat hänen lukuisat julkiset tilataideteoksensa, joissa hän hyödyntää esimerkiksi omia tähtitieteeseen perustuvia havaintojaan. Tällainen on muun muassa vuonna 2010 Helsingin Kaivopuistoon valmistunut aurinkokelloveistos Helios.[2]

Teoksessa Kunnianosoitus Werner Holmbergille on lähtökohtana taide: Anttila viittaa 1850-luvun maisemamaalaukseen. Hän selvitti, missä Werner Holmberg luonnosteli tunnetun maalauksensa Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä) 1860[3] ja käveli samoilla seuduilla keräten esineitä, nauhoittaen ääniä, valokuvaten, piirtäen ja kirjoittaen päiväkirjaa. Tulokset hän esitteli vitriinissä.[4]

Anttila on alusta lähtien soveltanut taiteessaan toisaalta satunnaisuutta, toisaalta systematiikkaa ja haastanut siten käsitystä taiteesta, joka perustuu taiteilijan tietoisiin päätöksiin tai itseilmaisuun.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[1][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 51–52. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Lauri Anttila taiteilijamatrikkelissa
  3. Holmberg, Werner: Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä) Kansallisgalleria. Viitattu 18.8.2015.
  4. Anttila, Lauri: Kunnianosoitus Werner Holmbergille Kansallisgalleria. Viitattu 18.8.2015.
  5. Lauri Anttilan CV ama.fi. Viitattu 18.8.2015.
  6. Kunniajäsenet Suomen Kuvanveistäjänliitto