Laula sinäkin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laula sinäkin
Piirpauke
Studioalbumin Laula sinäkin kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Julkaistu 23. kesäkuuta 1998
 Formaatti CD-levy
 Tyylilaji maailmanmusiikki, lastenmusiikki
 Kesto 58.11
 Levy-yhtiö Rockadillo Records
Piirpauken muut julkaisut
Ave Maria
1996
Laula sinäkin
1998
Kalevala Spirit
2000

Laula sinäkin on vuonna 1998 ilmestynyt Piirpauke-yhtyeen 13. studioalbumi, joka sisältää pääosin lastenlauluja. Kyseessä on Cinta Hermon, Ismaila Sanen ja Sakari Kukon muodostaman Piirpauke-kokoonpanon neljäs levytys. Vierailevina laulajina albumilla esiintyvät muun muassa Sakari Kukon isä Pauli Kukko sekä Raijan tytöt -lapsikuoro.[1]

Levyn kappaleet on poimittu Sakari Kukon kansakouluaikaisesta laulukirjasta Laula sinäkin. Olavi Ingmanin toimittama kirja oli Suomen kouluissa käytössä aina 1970-luvulle asti ja Kukko halusi jatkaa sen sisältämien laulujen perinnettä myös myöhemmille sukupolville.[1] Levy sisältää versiot tunnetuista lastenlauluista, kuten Telefooni Afrikassa, Suutarinemännän kehtolaulu, Rati-riti-ralla (nimellä Talvihalla), Mummon kanat (nimellä Kettu ja kanat) sekä joululaulun Tonttujen jouluyö. Varsinaisten lastenlaulujen lisäksi mukana on sävellyksiä myös Erkki Melartinilta, Fredrik August Ehrströmiltä sekä Yrjö Kilpiseltä.

Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirpauke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raijan tytöt – laulu (1, 2, 5, 6, 7, 9, 12)
  • Auvo-setä – laulu (1, 5)
  • Äiti-mummu – laulu (4, 6)
  • Pauli Kukko – laulu (6)
  • Outi Nieminen – kantele
  • Wimme Saari – ääni (1)

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Telefoni Afrikassa – 2.49 (suomalainen kansansävelmä, san. Arvid Lydecken)
  2. Suutarin emännän kehtolaulu / Viva Saappaatta – 4.56 (säv. suomalainen kansansävelmä / Sakari Kukko, san. Ismaila Sane / Cinta Hermo)
  3. Joutsen – 3.42 (säv. Fredrik August Ehrström, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. san. Yrjö Veijola)
  4. Nouskaa jo – 5.40 (suomalainen kansanlaulu)
  5. Saunavihdat – 3.58 (suomalainen kansansävelmä, san. Maija Konttinen)
  6. Onnea – 2.14 (säv. ja san. Tauno Kukko)
  7. Talvihalla / Raati jeh – 4.39 (säv. suomalainen kansansävelmä / Sakari Kukko, san. Maija Konttinen / Ismaila Sane ja Hermo Cinta)
  8. Tukkipoika – 1.59 (suomalainen kansanlaulu)
  9. Paras kukko – 1.55 (suomalainen kansanlaulu)
  10. Leivo – 2.18 (säv. Erkki Melartin, san. Aleksanteri Rahkonen)
  11. Lähde – 2.31 (säv. Fredrik August Ehrström, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. san. Elias Lönnrot)
  12. Kettu ja kanat – 3.42 (säv. ja san. Alice Tegner)
  13. Metsämiehen laulu – 4.18 (säv. Yrjö Kilpinen, san. Aleksis Kivi)
  14. Suomen kaartin paluulaulu – 2.42 (tuntematon tekijä)
  15. Pilvien paimen / Afrikan paimen – 2.52 (säv. suomalainen kansansävelmä / Sakari Kukko, san. Larin-Kyösti)
  16. Tuuditan tulisoroista – 5.19 (suomalainen kansanlaulu)
  17. Tonttujen jouluyö – 2.37 (säv. Vilhelm Sefve-Svensson, san. Alfred Smedberg, suom. san. T. Sihvo)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Väisänen, Kaisa: "Sakari Kukko – elämä, ura ja tuotanto: Pala suomalaisen populaarimusiikin historiaa vuodesta 1953 nykypäiviin" s. 59–60. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitos, 2004.