Lattayökkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lattayökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Pensasyökköset Amphipyrinae
Suku: Amphipyra
Laji: tragopoginis
Kaksiosainen nimi

Amphipyra tragopoginis
(Clerck, 1759)

Katso myös

  Lattayökkönen Commonsissa

Lattayökkönen (Amphipyra tragopoginis) on loppukesän yleinen yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lattayökkönen on varsin ”tavallisennäköinen” laji, joka on kuitenkin helppo tunnistaa. Etusiivet ovat tummanruskeat mutta kauttaaltaan tumman kehnän peittämät, vain kärkiosastaan hieman vaaleammat. Siiven pinta on voimakkaasti kiiltävä. Hyvin tunnusomaisena piirteenä etusiiven keskivaiheilla on kolmesta mustasta pisteestä muodostuva kuvio. Takasiivet ovat harmaanruskeat, tyviosastaan vaaleammat. Siipiväli on 33–41 mm.[2][3][4]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lattayökköstä tavataan Euroopassa Portugalista ja Britteinsaarilta läntiseen Siperiaan ja Pohjois-Intiaan.[4][5] Ihmisen mukana lattayökkönen on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.[6] Suomessa se on yleinen laji, jota tavataan ainakin Kemin korkeudelle saakka. Perhonen lentää elokuun alusta syyskuun lopulle lennon huipun osuessa syyskuun alkuun.[7]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lattayökkönen on erityisesti kulttuuriympäristöissä viihtyvä perhonen, jota tavataan kuitenkin myös metsissä ja jopa soilla. Perhonen lentää pimeän turvin ja tulee helposti sekä valolle että syötille. Toukkia tavataan touko-kesäkuussa. Täysikasvuisena toukka laskeutuu maahan, rakentaa itselleen kotelokopan ja koteloituu sen sisään. Muna talvehtii.[4][5]

Lattayökkönen lepää tunnusomaisesti siivet leveässä asennossa ja pää alaspäin. Jos lepäävää perhosta häiritään, se pakenee mieluummin juosten kuin nousee lentoon.[4][6][3]

Toukka on polyfagi ja elää monilla ruohovartisilla kasveilla.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]