Lars Lerin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lars Lerin elokuussa 2013.

Lars Ivar Lerin (s. 2. huhtikuuta 1954 Munkfors, Ruotsi) on ruotsalainen kuvataiteilija ja kirjailija. Hän on kuvittanut omia matkakuvauksiaan akvarelleilla ja grafiikalla. Hän asuu Hammarössa[1] Karlstadin ulkopuolella. Karlstadissa on hänen tuotantoaan sisältävä taidehalli Lars Lerin konsthall.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lerin vietti lapsuutensa Munkforsissa Keski-Värmlannissa. Hänen isänsä oli jääpallonpelaaja Jonny Lerin. Hän opiskeli Gerlesborgsskolanissa 1974−1975 ja Valands konsthögskolassa Göteborgissa 1980−1984. Häntä pidetään yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä akvarellisteista, ja hän on pitänyt omia ja yhteisnäyttelyitä gallerioissa ja museoissa Pohjoismaissa sekä Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.[2][3]

Lerin on kirjoittanut useita kuvittamiaan matkakirjoja ja muita kirjoja, joista enimmät hän on julkaissut oman kustantamonsa Syntryckin kautta.[3]

Näyttelyssä Waldemarsuddessa Tukholmassa talvella 2008−2009[4] vieraili yli 100 000 kävijää.[5]

Lerinin töitä on museoissa ja kuntien ja maakuntien (landsting) omistuksessa Ruotsissa ja Norjassa.[3]

Lerin oli sommarpratare ('kesäpuhuja') Sveriges Radio P1:ssä vuonna 2012, ja vuonna 2015 hänet valittiin vinterpratareksi. Tammi-helmikuussa 2016 esitti SVT televisiosarjan Vänligen Lars Lerin, jossa Lerin keskusteli eri ihmisten kanssa siitä, millaisia teitä elämä voi kulkea.[6] Työstään ohjelmasarjassa Lerin sai 2016 televisiopalkinnon Ria "Årets profil".[7] Hän sai Kristallen 2016 -palkinnon vuoden televisiopersoonana[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lerin on ollut vuodesta 2009 naimisissa brasilialaisen tanssijan Manoel "Junior" Marques Lerinin kanssa.[9]

Lerin puhuu avoimesti elämänvaiheestaan, jolloin hän väärinkäytti alkoholia ja tabletteja, mutta pääsi kuitenkin huumeista eroon.[9]

Taidemuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2005 avattiin Munkforsin Laxholmenissa pysyvä Lars Lerin -näyttely. Näyttely siirtyi 2011 Sandgrundiin Karlstadiin, jossa vihittiin 2012 uusi museo Sandgrund Lars Lerin, jonka Lerin perusti yhteistyössä Karlstadin kunnan kanssa.[10] Museossa on esillä muidenkin taiteilijoiden töitä. Lerinin vanhassa näyttelytilassa Laxholmenin kulttuuritalossa Munkforsissa järjestetään näyttelyitä, kuten 2012 "De ovanligas museum".[11]

Dokumenttielokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dokumenttielokuva För dig naken, joka on saanut nimensä Lerinin kirjan mukaan, sai ensi-iltansa 2012. Se on hänen kummityttärensä, elokuvaaja Sara Broosin rakkaudentäyteinen muotokuva hänestä, ongelmallisista lapsuusvuosista ja nuoruudesta, huumeongelmineen ja vaikeasta taiteilijaelämästä uuteen alkuun, raittiuteen ja tasapainoiseen yksityiselämään. Elokuvassa hän kohtaa brasilialaismiehen, tanssija Manoel ”Junior” Marquesin, jonka kanssa hänet vihittiin 2009. Seremoniassa vihkijänä toimi poliitikko Margot Wallström.[12]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Utpost (Rallarros 1983)
  • Vinterbrev (Syntryck 1984)
  • Innan Dallas (Bengt Bergin kanssa) (LT 1985)
  • Drev (Bengt Bergin kanssa) (LT 1986)
  • Lejonen på Delos såg jag aldrig (Syntryck 1986)
  • Mostrarnas tid (Syntryck 1986)
  • Regnskrift (Bengt Bergin kanssa) (Rallarros 1986)
  • Byvägen. Dikter & akvareller (Bengt Bergin kanssa) (Rallarros 1987)
  • Snigelsommar (Syntryck 1987)
  • Stillbilder (Syntryck 1987)
  • tysk land (Syntryck 1988)
  • Axels rum (Syntryck 1989)
  • Här slutar allmän väg (Syntryck 1989)
  • Antarktis (Naturhistoriska riksmuseet 1990)
  • Paris november (Yngve Henriksenin kanssa) (Syntryck 1990)
  • Sydishav (Syntryck 1990)
  • Mot kvällen uppklarnande (Syntryck 1991)
  • Fjaera (Syntryck 1991)
  • Tillbaka (Syntryck 1993)
  • Utrikes (Syntryck 1993)
  • Anlöp (Syntryck 1994)
  • Träsnitt: Mostrarnas tid (Syntryck 1994)
  • Lars Lerin: måleri och grafik (Värmlands museum 1996)
  • Hemtrakter (Syntryck 1997)
  • I halvlyset (Syntryck 1997)
  • Julkort från Istanbul (Yngve Henriksenin kanssa, Syntryck 1997)
  • Snø (Syntryck 1997)
  • Vid skogens slut (Syntryck 1998)
  • Axels väg (Syntryck 1999)
  • Fjord (Syntryck 1999)
  • Skyet eller delvis skyet (Syntryck 1999)
  • Till minne (Syntryck 1999)
  • Rysk is (1999)
  • Nattblock (Syntryck 2000)
  • Mördande inspiration (Syntryck 2001)
  • Det tysta köket. (Heidruns 2002)
  • Typiskt Skottland (Syntryck 2003)
  • Boningar (Heidruns 2003)
  • Grå resa. Februaribrev från Reykjavik (Heidruns 2003)
  • Kobok (Syntryck 2003)
  • Uthus. Akvareller 1982 - 2003 (Svensk Byggtjänst 2004)
  • För dig naken (2005)
  • Ljus i öster (2005)
  • Tröstpriser och sidovinster (Kerstin Högstrandin kanssa) (2006)
  • Hundarna vid Ganges (2007)
  • Solsken och regn (2007)
  • Mellan husen (Natur & Kultur 2008)
  • Sju resor, nio liv (City Tryck 2009)
  • En liten konstnär (Natur & Kultur 2009)
  • Dessa små (2010)
  • Rua São Francisco (AlmaBok förlag 2010)
  • Det tysta köket (Syntryck 2003/2010)
  • Straffrundor och ärevarv (Natur & Kultur 2011)
  • Allt utom regn (2013)
  • Naturlära (Albert Bonniers förlag 2014)
  • Axels tid (Albert Bonniers förlag 2015)

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lars Lerin