Lapuanliikkeen valtuuskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lapuanliikkeen valtuuskunta kesällä 1930. Eturivissä vasemmalta Martti Pihkala, Eino Levonius, Yrjö Nikula, Torsten Hedman, Isak Kaitera, Arvo Sihto, Matti Malkamäki, Vihtori Herttua, K. R. Kares, Gunnar von Hertzen, Harald Boucht ja Kai Donner, takarivissä Kustaa Latvala, Aleksanteri Koro, Iivari Koivisto, Antti Isotalo, tuntematon, Erkki Perheentupa, tuntematon, Petter Forsström, Otto Korpijaakko, tuntematon, Pietari Autti, F. H. Holopainen, Alvar Brejlin ja K. V. Huhtala.

Lapuanliikkeen valtuuskunta perustettiin suunnittelemaan tulevaa talonpoikaismarssia 20.–21. kesäkuuta 1930 Lapualla. Marssin järjestäminen oli suuri ja mittava työ. Kokoukseen lapuanliike kutsui edustajat kaikista suojeluskuntapiireistä ja organisoi samalla kansanliikkeen valtakunnalliseksi. Lapuanliike kutsui ja nimesi henkilöt, joiden tuli järjestää omilla paikkakunnillaan kokoukset, jotka taas nimeäisivät heidät edustajikseen allekirjoittamalla valtakirjan. Käytännössä lapuanliikkeen vaatimat valtakirjat allekirjoitettiin ilman mitään järjestettyjä kokouksia. Tässä vaiheessa muun muassa tohtori Kai Donner liittyi virallisesti Lapuan liikkeeseen Itä-Uudenmaan edustajana.

Edustajat muodostivat marssin järjestelyjä hoitamaan Lapuanliikkeen valtuuskunnan, josta tuli näin virallinen Lapuan liikkeen edustajisto. Valtuuskuntaan kuului 16 eteläpohjalaista edustajaa, kaikista muista maakunnista yksi, ja Viipurista sekä Helsingistä, molemmista kaksi edustajaa. Yhteensä tähän valtakunnalliseen edustajistoon kuului 31 edustajaa. Marssin jälkeen valtuuskunnan merkitys väheni, mutta silti nimi lapuanliikkeen valtuuskunta toimi erilaisissa tiedonannoissa ja painostuksissa Lapuan liikkeen edustajana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.