Lapin tutkimuslaitos Kevo

Lapin tutkimuslaitoksen ensimmäisenä päärakennuksena toiminut nykyinen majoitusrakennus Pekola. Taustalla Kevojärvi.

Lapin tutkimuslaitos Kevo sijaitsee Utsjoella Kevojärven rannalla. Se on Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskukseen kuuluva tutkimus- eli kenttäasema ja pohjoisen luonnon tutkimuspaikka. Kevon tutkimuskohteita ovat erityisesti subarktisen alueen luonto sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Tutkimusalueena on lähinnä Inarin Lappi, mutta jotkut tutkimushankkeet ulottuvat myös muualle Lappiin, Pohjois-Norjaan, Pohjois-Ruotsiin ja Kuolaan saakka. Viereinen suojeltu Kevon luonnonpuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet alkuperäisen luonnon tutkimukselle.

Historia

Kevon Tutkimusaseman synty ajoittuu vuoteen 1954, jolloin alkoivat Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran retket Inarin Lappiin. Retkillä käytettiin tukikohtana Utsjoen Kevoa. Sinä vuonna alkoivat Inarin Lapin floristiset ja faunistiset tutkimukset. Tavoitteena oli muun muassa tehdä tyypillistä metsätundraa edustavasta suomalaisesta sirkumpolaarisesta alueesta kasvistoltaan tunnettu piste. Työtä tehtiin opiskelijoiden avulla. 1955 mitattiin alueelle tontti tutkimusasemaa varten. 1957 rakennettiin ensimmäiset rakennukset alueelle.

Tutkimus

Kevolla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista^lähde? ekologista, ympäristötieteellistä ja maantieteellistä tutkimusta. Kevo on merkittävä kokeellisen ympäristötutkimuksen suorituspaikka. Siellä tehdään syy-seuraussuhteita selvitteleviä kokeellisia ympäristötutkimuksia sekä monipuolisia ja pitkäkestoisia ympäristöseurantoja, jotka linkittyvät toisiinsa. Tutkimusasemalla on pitkä perustutkimusperinne ekologiasta ja geotieteistä sekä näillä aloilla harjoitettavasta kansainvälisesti korkeatasoisesta kokeellisesta tutkimuksesta.

Tutkimusasema on tullut tunnetuksi muun muassa herbivoriatutkimuksistaan koko sirkumpolaarisessa pohjoisessa. Inarin Lapin kasvillisuutta on tutkittu laajasti ja määritelty sen kasvillisuustyypit, josta on tehty kattava kasvillisuustyyppikartta. Tutkijat ovat kartoittaneet myös Kevon luonnonpuiston kasvillisuutta, josta on tehty myös kasvillisuuskartta. Asema on ollut lisäksi yhteydessä paliskuntien kanssa porotutkimuksissa.

Kansainvälisessä tutkimusverkostossa oleva asema on osallistunut erilaisiin lyhyt- ja pitkäaikaisiin kansainvälisiin yhteistutkimuksiin eri aiheista. Asemalla on ollut laajaa ulkomaista yhteistyötä muun muassa yliopistojen ja muiden tutkimusasemien, kuten Ruotsin Abiskon kanssa. Asemalla vierailee vuosittain huomattava määrä ulkomaisia tutkijoita Pohjois-Amerikkaa myöten.

Tilat

Tutkimusasemalla on ympärivuotiset majoitustilat noin neljällekymmenelle vakituisen henkilökunnan lisäksi. Päärakennuksessa on kirjasto. Laboratoriorakennuksessa (580 m²) on laboratoriotilojen lisäksi 40:n hengen luentosali. Suurin osa rakennuksista on liitetty Kevoniemen paikallisverkkoon ja Internetiin, ja lisäksi syksystä 2004 alkaen on ollut WLAN-käyttömahdollisuus.

Arboretum

Asemalle on perustettu arboretum, jossa seurataan eri kasvilajien menestymistä arktisissa oloissa. Sillä on myös parissa paikassa koivuviljelmiä, joissa tutkitaan eri koivulaleja pohjoisessa ympäristössä.

Lähteet

• Turun Yliopisto: Lapin Tutkimuslaitos Kevo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kallio, Paavo: Kevo: Mietteitä ja muistikuvia Kevosta ja pohjoisen luonnon tutkimuksesta. Karisto. 1990. ISBN 951-23-2521-7.
• Kallio, Paavo ja Uus-Honko, Matti: Kevo: Lapin luonnon tutkimuspaikka. WSOY. 1962.

Aiheesta muualla

• Metsähallitus: Luontoon.fi: Kevon luonnonpuisto (Arkistoitu – Internet Archive)