Lana Gogoberidze

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lana Gogoberidze (georg. ლანა ღოღობერიძე, ven. Лана Левановна Гогобери́дзе, Lana Levanovna Gogoberidze; 13. lokakuuta 1928 Tbilisi) on georgialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Lana Gogoberidzen äiti Nina (Nutsu) Gogoberidze oli folkloristi, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Äiti pidätettiin vuonna 1937 ja hän vietti kaksikymmentä vuotta Stalinin vankileireillä. Paikalliseen puoluejohtoon kuuluneiden sukulaisten kasvattama[1] Lana valmistui Tbilisin yliopistosta vuonna 1951 ja väitteli filologian kandidaatiksi vuonna 1954. Vuonna 1959 hän valmistui Neuvostoliiton elokuvakoulusta VGIK:istä.[2]

Gogoberdizen esikoisohjaus oli georgialaisista naisista kertova episodielokuva Erti tsis kveš (ven. Pod odnim nebom, 1961). Vuonna 1965 hän ohjasi Nodar Dumbadzen teokseen perustuvan sota-ajan kuvauksen Me vkhedav mzes (Ja vižu solntse). Elokuvat Peristsvaleba (Rubeži, 1970) ja Roktsa akvavda nuši (Kogda zatsvjol mindal, 1973) käsittelevät yksilön ja yhteiskunnan moraalisia ongelmia. Niistä jälkimmäinen sai yleisliittolaisen elokuvafestivaalin palkinnon.[2] Gogoberidzen tunnetuin elokuva on naisen asemaa neuvostoyhteiskunnassa käsittelevä Henkilökohtaisia kysymyksiä (Ramodemine interviu pirad sakitkhebze, ven. Neskolko intervju po litšnim voprosam, 1979). Kriitikoiden ylistämä elokuva[1] sai yleisliittolaisen elokuvafestivaalin pääpalkinnon ja Neuvostoliiton valtionpalkinnon vuonna 1980[2]. Gogoberidzen viimeinen elokuva oli stalinismin kuvaus Valssi Petšorajoella (Valsi Petšoraze, ven. Vals na Petšore, 1992). Hän on ohjannut myös useita dokumenttielokuvia.[1]

Ohjaaja liittyi NKP:hen vuonna 1965. Vuosina 1975–1988 hän työskenteli Rustavelin teatteri-instituutissa elokuvaohjauksen opettajana. Vuonna 1979 hän sai Georgian SNT:n kansantaiteilijan arvonimen.[1][2] 1990-luvulla Gogoberidze valittiin Georgian parlamenttiin ja vuonna 1999 hänet nimitettiin maan edustajaksi Euroopan neuvostoon[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rollberg, Peter: Historical Dictionary of Russian and Soviet Cinema, s. 257–258. Lanham, Maryland; Toronto; Plymouth, UK: The Scarecrow Press, 2009. ISBN 978-0-8108-6268-5.
  2. a b c d Kino: entsiklopeditšeski slovar, s. 97. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.