Lahja Aalto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahja Johannes Aalto
Valakivi lahja.jpg
Henkilötiedot
Muut nimet Lahja Johannes Valakivi
Syntynyt 29. elokuuta 1892
Iitti
Kuollut 19. syyskuuta 1956 (64 vuotta)
Askola
Ammatti opiskelija
Jääkäri
Liittymispäivämäärä 24. joulukuuta 1915
Komppania 1. konekiväärikomppania, 2. konekiväärikomppania
Taistelut
jääkäriaikana
Asemasota Misse-joella, taistelut Riianlahden rannikkoasemissa, Aa-joen talvitaistelu
Korkein arvo
jääkäriaikana
Gruppenführer
Palasi Suomeen 25. helmikuuta 1918
Arvo Suomeen
tultaessa
luutnantti
Korkein sotilasarvo everstiluutnantti

Lahja Johannes Aalto (myöh. Valakivi) (29. elokuuta 1892 Iitti19. syyskuuta 1956 Askola) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, opettaja ja toimittaja. Aallon vanhemmat olivat piirityönjohtaja Juho Aalto (aik. Hellsten) ja Josefiina Gustafsson. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Anna Katariina Väyrynen (1920–1942). Aalto avioitui toisen kerran Martta Teresia Saarentauksen kanssa vuonna 1943.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahja Johannes Aalto pääsi ylioppilaaksi Iisalmen yhteiskoulusta vuonna 1912 ja liittyi Savolaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla vuosina 1912–1915. Hän kävi kadettikoulun vuosina 1919–1920 ja sotakorkeakoulun komentajakurssin vuosina 1924–1926. Suomessa hän oli puolustusvoimien upseeri 1918–1928 ja 1930–1946.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Aalto liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan jouluaattona vuonna 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin pataljoonan rintamalta paluun jälkeen pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917, josta käsin hän suoritti samana vuonna Libaussa järjestetyn sotakoulun A-kurssin. Hän osallistui koulutusaikanaan myös suomalaisen sotilaskäsikirjan laatimiseen Saksassa.[1][2]

Suomen sisällissodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Aalto astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 11. helmikuuta 1918 vannottuaan ensin sotilasvalan ja allekirjoitettuaan palvelusitoumuksen. Tässä tilaisuudessa hänet ylennettiin luutnantiksi. Hän saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin Valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 4. Jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Raudussa ja myöhemmin rajaseudulla.[1][2]

Palvelu Suomen puolustusvoimissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto palveli 4. jääkärirykmentin adjutanttina vuoden 1918, jonka jälkeen hän toimi Jääkäripataljoona 3:n konekiväärikomppanian päällikkönä vuodet 1818–1921 (myöhemmin Pohjanmaan jääkäripataljoona) jona aikana hän suoritti kadettikoulun vuosina 1919–1920 ja palveli. Yleisesikunnan henkilöasiaintoimiston päällikkönä hän toimi vuosina 1917–1918. Aalto ylennettiin kapteeniksi vuonna 1919 ja majuriksi vuonna 1924. Karjalan kutsuntapiirin päällikkönä hän toimi vuodet 1930–1932, sekä sotilaspiirin päällikkönä Joensuussa 1932–1933 ja Savonlinnassa 1933–1934.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukunimensä Aallosta Valakiveksi vaihtanut Lahja Johannes toimi talvisodassa everstiluutnanttina Jalkaväkirykmentti 68:n II pataljoonan komentajana. Välirauhan aikana hän oli Helsingin suojeluskuntapiirin esikunnan tehtävissä. Jatkosodan aikana hän toimi jalkaväen koulutuskeskuksissa, muun muassa Jalkaväenkoulutuskeskus 5:ssä.[2]

Sotien jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeen Valakivi toimi Tuusulan sotilaspiirin esikunnassa huoltoupseerina. Hän jäi puolustusvoimista eläkkeelle vuonna 1946. Evp. jääkärieverstiluutnanttina hän keskittyi kirjailijan uralle, jonka jälkeen hän siirtyi opettajaksi Merikarvian yhteiskouluun vuosiksi 1948–1953. Opettaja toimen ohella hän toimi päätoimittajana Merikarvian kunnallislehdessä vuosina 1949–1953.[2]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä, Lahja J Aalto
  • Vieläkin siitä ajasta - Jyväskylä, Gummerus, 1920.
  • Sotilas Janne Heikkilä : kuvaus kasarmista - Hämeenlinna, Karisto, 1921.
  • Sotilas ja siviili-ihminen : kertomuksia sotilaselämästämme - Jyväskylä, Gummerus, 1922.
  • Toimite: Puolustusvoimiemme upseeristo : 1929 - Helsinki Akateeminen
  • Kolme miljoonaa sijoitettavana : yksinäytöksinen pila - Hämeenlinna, Karisto, 1929.
  • Kesäinen manööveripäivä : kaksinäytöksinen sk-aiheinen huvinäytelmä -Hämeenlinna, Karisto, 1930.
  • Nuortuva maailma. Porvoo, WSOY, 1931.
Nimellä, L Valakivi
  • Mies joka ei puhu : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1933
  • Asunto-O.Y. Vetehinen : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1935.
  • Irti kahleista : 2-näytöksinen näytelmä - Pori, Satakunnan kirjateollisuus, 1935.
  • Korkeata pikkupeliä : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1935.
  • Jääkärisatu. 1936.
  • Karhumies Tarsa : seikkailuromaani - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Kirjanpitoa : yksinäytöksinen pila - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Tarsa Hyrsylän mutkassa : seikkailuromaani viime sodasta - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Tiliehtoo : yksinäytöksinen näytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Ensimmäinen nainen kasarmille : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1941.
  • Tarsa ja pakoluolan salaisuus : seikkailuromaani - Hämeenlinna, Karisto, 1941.
  • Tarsan kuudes kolonna : seikkailuromaani talvisodasta - Hämeenlinna, Karisto, 1941.
  • Hetki elämän herrana : yksinäytöksinen näytelmä - Helsinki, Tammi, 1945.
  • Sattui asemalla : yksinäytöksinen laulunäytelmä / laulut sepittänyt ja säveltänyt Olavi Koivisto - Helsinki, Tammi, 1945.
  • Pertti Simonpoika : romaani - Helsinki, Valistus, 1947.
  • Luokkakokous : 2-näytöksinen koululaisnäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1951.
  • Jakke : historiallinen nuorisonromaani - Helsinki, Tammi, 1955.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Anonyymi: Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa. Jääkäriliitto r.y, 1957. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Heikki, Helvi ja Juhani: Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta: Iisalmen kulttuurikeskus, Iisalmi 2005, ISBN 951-97785-2-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975