Kyrie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyrie 16.png

Kyrie (vokatiivimuoto sanasta kreik. κύριος, kyrios, herra) on katolisen ja useimpien läntisten kirkkojen perinnettä seuraavien kirkkokuntien messujen alussa oleva osa, jonka sanat ovat:

Κυριε ελεησον; Χριστε ελεησον; Κυριε ελεησον.
Kyrie eleison; Kriste eleison; Kyrie eleison.

eli

Herra armahda, Kristus armahda, Herra armahda

Kyrie lauletaan messussa messun johdanto-osassa synnintunnustuksen, synninpäästön (ja kiitosrukouksen) jälkeen, ja se kuuluu messun odrdinarium osiin, joten sen teksti ei vaihtele kirkkovuoden mukaan. Sävelletyt kyriet noudattavat yleensä tekstin mukaista ABA-rakennetta ja monissa kirkoissa Kyrien sävelmä vaihtelee kirkkovuoden ajankohdan mukaan, esimerkiksi Ruotsin kirkon käsikirjassa.[1]

Kyrie, Herra, armahda -huudahdus on alkuaan kuulunut esirukouksen yhteyteen, se oli seurakunnan osallistuminen diakonin litaniatyyppisessä rukouksessa tuomiin rukouspyyntöihin. Litania kuului idän kirkkojen liturgiaan 300-luvulla. 400-luvulla se levisi länteen ja Herra, armahda - huudahtukseen lisättiin Christe, eleison, Kristus, armahda. Litania jätettiin pois arkipäivisin ja siten Kyrie muodostui omaksi liturgiseksi osaksi. Se voidaan laulaa kuusi-, yhdeksän- tai kaksitoistakertaisena, useimmiten silloin esilaulajan/lauluryhmän ja seurakunnan vuorotellessa.[2]

1970-luvulta alkaen on joissain kirkoissa syntynyt vaihtoehto, jossa Kyrie yhdistetään synnintunnustukseen. Näin on menetelty Katolisen kirkon messukirjassa 1970[2]. Useissa luterilaisissa kirkoissa, myös Suomen ev. lut. kirkon ja Ruotsin kirkon käsikirjassa[1] on elvytetty vanhakirkollisen perinteen mukainen Kyrie-litania, Se on ollut kauan unohduksissa, mutta se on löydetty uudelleen viime vuosisadan jälkipuolen jumalanpalvelusuudistuksessa. Kyrie-litania on messun ordinarium osan Herra, armahda -laulun alkuperäinen, esirukouksen tapainen muoto.[3][2]

Esimerkki Kyrie-litaniasta (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusten kirja)[3]

  • Esilaululajaː Herra Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä olet meidät luonut ja sinun me olemme. Kuule lastesi rukous.
  • Seurakuntaː Herra, armahda. [Kristus, armahda. Herra, armahda.]
  • Esilaululajaː Herramme Jeesus Kristus, syntiemme sovittaja. Sinä olet kuolleista noussut. Ole meidän keskellämme.
  • Seurakuntaː Herra, armahda. [Kristus, armahda. Herra, armahda.]
  • Esilaululajaː Lohduttaja, Pyhä Henki,sinä ilon oikea lähde. Avaa sydämemme kiittämään sinua.
  • Seurakuntaː Herra, armahda. [Kristus, armahda. Herra, armahda.]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ruotsin kirkon käsikirja Suomenkielisiä jumalanpalveluksia varten. Osa I, s. 5-6. Verbum ISBN 91-5265657-8, 1339.
  2. a b c Heikki Kotila: Liturgian lähteilä. Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan, s. 162-165. Werner Söderström Osakeyhtiö. ISBN 954-0-49403-5, 1994.
  3. a b ”I Jumalanpalvelusten kirja”, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkokäsikirja I-III, s. 208. Kirjapaja.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyrie.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.