Kyröjoki
| Kyröjoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala (Mouhijärvi), Hämeenkyrö |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue |
Saikkalanjoen v−a (35.16), Kyröjoen valuma−alue (35.166) |
| Pinta-ala | 43,97 km² [1] |
| Järvisyys | 2,3 % [1] |
| Pääuoman pituus | 18 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Kyröjoki ←Mustanmyllynjoki ←Alhonjärvi |
| Yhtyy | Pukaranjoki [3] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ala-Tervajärvi [4] |
| Laskupaikka | Pukara [3] |
| Sivu-uomat |
oja Käkijärvestä, Luojuunoja Kintusjärvestä |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 91,7 m [4] |
| Laskukorkeus | noin 82 m [3] |
| Korkeusero | noin 9,7 m |
| Pituus | 9,7 km [2][a] |
| Leveys | yli 5 m (3,3 km) [2] |
| Kaltevuus | 1 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kyröjoki ja Mustanmyllynjoki ovat Pirkanmaalla Hämeenkyrössä ja Sastamalan Mouhijärvellä peräkkäin virtaavia joen peräkkäisiä osuuksia, jotka muodostavat joen keski- ja alajuoksulla yhteensä 15 kilometriä pitkän osuuden sen 18 kilometriä pitkästä pääuomasta. Vaikka artikkelissa kerrotaan koko valuma-alueen vesistöistä, liittyvät oheisen tietolaatikon kahden alimman elementin tiedot vain Kyröjokeen.[3][2][a]
Kyröjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyröjoki alkaa Hämeenkyrössä Ala-Tervajärvestä ja se yhtyy 9,7 kilometrin jälkeen Hyynilänjokeen Hiusjoen ja Karinjoen vaihettumiskohtaan. Kun Ala-Tervajärvellä on vedenpinnan korkeus 91,7 metriä ja Hyynilänjoen yhtymäkohdassa se on noin 82 metriä mpy., kertyy joelle pudotusta 9,7 metriä. Joen keskimääräinen kaltevuus on silloin 1,0 metriä kilometrillä. Joen alkuosuus on noin 900 metriä pitkä, kun se virtaa kohti kaakkoa peltoalueen keskelle uurtamassaan kapeassa laaksossa. Joen varressa sijaitsee kolme maatilaa ja se ylittää täällä Hämeenkyröön johtavan yhdystien 13081. Joki saapuu tasaiselle peltoalueelle, jossa se jatkaa, perattuna ja suoraksi kaivettuna jokena, 1,2 kilometriä kohti etelää. Peltoalue on laakson pohjalla noin kymmenen metriä alempana kuin ovat peltoalueen ylärinteet. Laakso kapenee kohti Nukarinkulman eteläosaa ja joki painuu lopuksi jyrkkärinteiseen, kapeaan ja metsäiseen laaksoon, jossa se alittaa Kintukseen ja Hämeenkyröön johtavan yhdystien 13109.[4] Joen tällä osuudella on voinut sijaita Vesihallituksen koski-inventoinnissa mainittu Pärmäkoski, sillä mäen päällä sijaitsee saman niminen maatila. Pärmäkoski on ollut vain 10 metrin pituinen, mutta sen pudotus on ollut viisi metriä.[5]
Jokilaakso muodostaa Nukarinkulman jälkeen seuraavalla kolmen kilometrin matkalla kuntarajan Sastamalan ja Hämeenkyrön välille. Joki meanderoi kapeassa laaksossaan pääosin Sastamalan puolella, mutta mutkitellessaan se käy välillä myös Hämeenkyrön puolella. Meanderoinnin lisäksi joki kääntyilee jyrkästikin mutkitellessaan mäkisessä maastossa, joka muodostaa joen pisimmän metsätaipaleen. Samalla maaston korkeuserot pienenevät. Kuntarajan siirryttyä itään päin saapuu joki Lähteenmäenkylään. Täällä jokeen yhtyy vasemmalta Käkijärven laskuoja. Jokeen yhtyy pian myös pellonreunaa seuraava oikeanpuoleinen Luojuunoja, joka on Kintusjärven laskuoja. Kylän peltoaukealla joki meanderoi voimakkaasti lukuun ottamatta niissä kohdissa, jossa joen kulkua on oikaistu kaivamalla uomaa suoraksi. Eräs oikaisukohta sijaitsee Madetluomassa, jossa joenmutka jää joen sivu-uomaksi. Kyröjoki yhtyy Pukaranjokeen 1,5 kilometriä Pukarasta pohjoiseen.[3]
Mustanmyllynjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustanmyllynjoki alkaa Alhonjärvestä ja se laskee 5,6 kilometrin jälkeen Ala-Tervajärveen. Alhonjärven vedenpinta on 100,2 metriä ja Ala-Tervajärvellä se on 91,7 metriä mpy., joten Mustanmyllynjoelle kertyy pudotusta 8,5 metriä ja joen kaltevuudeksi tulee keskimäärin 1,52 metriä kilometrillä. Joen luusua sijaitsee Alhonjärven eteläpäässä, josta se virtaa kohti etelää tehden Kultavuoren lounaispuolella Lammelankulmalla kaarroksen kohti luodetta, ja sen jälkeen heti toisen kaarroksen kohti lounasta. Joen saavuttua Mustanmyllynkorpeen, syvenee jokilaakso ja joki alkaa pienimuotoisesti meanderoida metsäisessä ja 700 metriä pitkässä laaksossaan. Jokeen yhtyy vasemmalta eli idästä tuleva Haarisoja, joka muodostuu laajan Palmusuon suo-ojista. Joki tulee laaksosta esille Nukarinkulman pohjoisosien pelloille, jossa uoman kulku on kaivetun tai peratun ojan kaltainen. Juuri ennen yhdystietä 13081, tekee joki käännöksen kohti kaakkoa. Tässä siihen yhtyy yhdystien alta tuleva Putkistonsuon kuivatusoja, ja hieman edempänä niin ikään siihen yhtyy tien alittava Tervajärven laskuoja Karinoja. Ojien yhtymäkohtien välissä painuu joki metsäiseen laaksoon. Karinojan jälkeen joki kiertää laakean laakson itäreunaa myöten metsäisen terassialueen ja suuntaa sen jälkeen kohti Ala-Tervajärveä. Joki seuraa metsänreunaa kunnes se poistuu metsänreunasta pellolle Veitsiperällä ja lähestyy järveä mutkitellen. Ala-Tervajärven ympärillä kasvaa metsävyöhyke, jonne joki painuu piiloon.[4] Joen tällä osuudella on voinut sijaita niin kutsuttu Mustakoski, jonka pudotus on ollut 3,0 metriä 50 metrin matkalla.[5]
Kyröjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyröjoen alue (vesistöaluetunnus 35.166) sijaitsee Kokemäenjoen vesistön (35) Kokemäenjoen alueessa (35.1), jonka Saikkalanjoen valuma-alueeseen (35.16) se kuuluu. Kyröjoen valuma-alueen pinta-ala on 43,97 neliökilometriä (tai 44,55 km² [2]) ja järvisyys 2,30 %. Kyröjoki yhtyy Pukaranjokeen Hahmajärven alueella (35.163).[1][6]
Kyröjoki muodostaa valuma-alueensa pääuoman alajuoksun osuuden, joka on 9,7 kilometriä pitkä, sillä vesistöviranomaisen merkinnöistä Paikkatietoikkunassa selviää, että pääuoma virtaa juuri Ala-Tervajärven kautta. Ala-Tervajärveen laskee pääuomaksi merkitty 5,6 kilometriä pitkä Mustanmyllynjoki, joka alkaa Alhonjärvestä. Alhonjärvelle on merkitty oma vesistöalueensa, jonka alaosassa se itse sijaitsee. Jos mitataan matkaa Alhojärven luusuasta järvenselän yli ja seuraten valuma-alueen peltoaukeaa pitkin virtaavaa johto-ojaa, saataisiin pääuomalle viisi lisäkilometria. Pääuoman pituudeksi voidaan määrittää laskemalla yhteen Kyröjoen, Ala-Tervajärven ja Mustanmyllynjoen pituudet sekä puolet eli 2,5 kilometriä yläjuoksun valuma-alueesta, jolloin saadaan noin 18 kilometriä. Pääuoman yläjuoksun vedet ovat peräisin Hämeenkankaan Ulvaanharjun rinteiden ojitetuilta soilta [7].[2]
Kyröjoen valuma-alue on viisi kertaa pitempi kuin se on kapea, joten sillä on vain lyhyitä sivuojia. Sellaisia ovat esimerkiksi alajuoksulla pääuomaan yhtyvä Kintusjärven (2 ha) laskuoja Luojuunoja, Käkijärven (3 ha) laskuoja, keskijuoksulla Tervajärvestä (2 ha) yhtyvä Karinoja, Mustanmyllynjokeen yhtyvä Haarisoja ja Alhonjärveen (88 ha) laskeva Kylmäoja. Ala-Tervajärvi (1 ha) on pääuoman läpivirtausjärvi. Yläjuoksulla sijaitseva Alhonjärvi on sen viidestä järvestä valuma-alueen suurin.[4][3][7][6][8]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisen määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelin kappaleessa ”Kyröjoen valuma-alue”.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Kyröjoen valuma-alue Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ a b c d e f Kyröjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ a b c d e Kyröjoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ a b Koski-inventointi: taulukko (Arkistoitu – Internet Archive), julkaisusta Vesihallituksen tiedostus 188, 1980, s. 122
- ↑ a b Kyröjoen valuma-alue (35.166) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ a b Kyröjoki, pääuoman alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2025.