Kyösti Skyttä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urho Kyösti Uljas Skyttä (13. helmikuuta 1925 Viipuri11. lokakuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän osallistui politiikkaan Liberaalisen Kansanpuolueen riveissä.

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyösti Skyttä syntyi karjalaiseen evakkoperheeseen. Sodan takia perhe muutti Imatralle. Sisukas poika kirjoitti sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1945. Hän pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Hänestä tuli idearikas ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Isänmaata etsimässä (1961). Presidentti Kekkonen kirjoitti tällöin hänelle, että oli suurella mielenkiinnolla lukenut kirjan, joka oli ”kauttaaltaan rohkeaa, mutta lujalla loogisella pohjalla olevaa tekstiä...” - Myöhemmin Kyösti Skyttä piti tätä ensimmäistä kirjaa parhaimpanaan.[1]

Skyttä oli kiinnostunut koulusta ja kasvatuksesta. Radiokeskustelussa vuonna 1962 hän arvosteli koululaitosta siitä, että se tekee lapsista passiivisia. Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen pääsihteerinä (1962-1967) hän vaikutti keskeisesti siihen, että Suomeen perustettiin kesälukioita vuodesta 1965 lähtien ja sen jälkeen erikoislukioita, ensimmäisenä Savonlinnan Taidelukio 1967 ja Kuopion musiikkilukio 1968. Hän puolusti vahvasti tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja peruskoulu-uudistusta. Näistä hän kirjoitti Veikko Lepistön kanssa pamfletin Heikot sortuu jo koulutiellä vuonna 1972.[1]

Presidenttien muotokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvella 1968 Kirjayhtymä pyysi häntä kirjoittamaan kirjan Urho Kekkosen elämästä ja poliittisesta toiminnasta. Kirjat Presidentin muotokuva I ja II valmistuivat 1969 ja 1970 ja niistä otettiin hyvän menekin ansiosta useita painoksia. Taustalla oli laaja kirjallinen lähdeaineisto, jonka lisäksi tekstiä elävöittävät monien haastateltavien kertomat yksityiskohdat ja sattumukset. Myös Kekkonen suhtautui hankkeeseen suopeasti ja antoi valaistusta moniin asioihin.[1]

Kirjojen onnistuminen antoi Skytälle uskallusta tarttua kiperämpään asiaan ja jo vuonna 1971 hän sai valmiiksi kirjan sotasyylliseksi tuomitusta ja siihen asti paljolti vaietusta presidentti Risto Rytistä. Kirja Ei muuta kunniaa sai ansaittua huomiota ja siitä otettiin peräti kuusi painosta.[1]

Kyösti Skyttä oli kiinnostunut Skyttä-sukujuuristaan ja sai aikaan Sukuseura Skytät ry:n perustamisen. Suku on lähtöisin Jääsken ja Antrean pitäjien rajalla Oravalanjärven rannalla sijainneesta Oravalan kylästä, minne Skytät olivat tulleet 1600-luvun loppupuolella.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isänmaata etsimässä, Suomalaisia puheenvuoroja 4. Kirjayhtymä 1961
  • Muuttuva maaseutu, toimittanut Kyösti Skyttä. Kirjayhtymä 1962
  • Usko vai epäusko : epätieteellisiä tarkasteluja ihmisenä elämisestä. Kirjayhtymä 1963
  • Kehittyvä yhteiskunta. Kirjayhtymä 1967
  • Presidentin muotokuva : (Urho Kekkonen), osa 1. Kirjayhtymä 1969, 2. - 3. painos 1969
  • Kehittyvä Itä-Suomi, toimittaneet Kyösti Skyttä ja Kalle Justander. Runo-Suomi, Lappeenranta 1969
  • Lukion yhteiskuntaoppi. Kirjayhtymä 1970
  • Presidentin muotokuva : (Urho Kekkonen), osa 2. Kirjayhtymä 1970, 2. painos 1970
  • Ei muuta kunniaa : Risto Rytin kujanjuoksu 1939-1945. Kirjayhtymä 1971, 2.- 4. painos 1971, 5.painos 1979, 6.painos 1989
  • Heikot sortuu jo koulutiellä, tekijät Veikko Lepistö ja Kyösti Skyttä. Otava 1972
  • Kaupungin Kyllikki. Kirjayhtymä 1972
  • Peruskoulun yhteiskuntaoppi, tekijät Kyösti Skyttä, Kaarlo Kovalainen, Eero Sairanen; piirrokset: Juhani Huovio. Kirjayhtymä 1972
  • Jos presidentti pitäisi päiväkirjaa. WSOY 1973
  • Akatemiataistelu 1945-1948 : kirja sodanjälkeisestä Suomesta. WSOY 1975
  • Oisko maata armaampaa eli Suomalainen minä. WSOY 1977
  • Ison hoitajan maa vai inhimillisen kasvun yhteiskunta. WSOY 1979
  • Kilpamorsei eli Kihut Vuokse varrel : kolminäytöksinen näytelmä. Omakustanne 1979
  • Tuntematon Kekkonen. Kirjayhtymä 1980
  • Tuntematon Snellman, tekijät Kyösti Skyttä ja Päivi Skyttä. Kirjayhtymä 1981
  • Sanovat, että Suomi on syrjässä : mielipiteitä. Librum, Helsinki 1982

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen maakuntakirjailijain kirjallisuuspalkinto 1980

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kirjailija Kyösti Skyttä Suomen Skytät (sukusivusto). Viitattu 13.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]