Kvanttietokoneiden aikajana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on kvanttitietokoneiden aikajana. Sivulla esitellään kvanttitietokoneiden ja kvanttilaskennan kehitystä ja virstanpylväitä.

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1970
  • 1973
  • 1975
    • R. P. Poplavskii julkaisee artikkelin Informaatioprosessien termodynaamiset mallit (venäjäksi)[6].
  • 1976
    • Puolalainen teoreettinen fyysikko Roman Stanisław Ingarden julkaisi vuonna 1976 Quantum Information Theory -nimisen artikkelin lehdessä Reports on Mathematical Physics[7].

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1980
    • Paul Benioff kuvailee kvanttimekaanisen Hamiltonin malliin perustuvan tietokoneen.[8]
    • Juri Manin ehdottaa lyhyesti ideaa kvanttilaskennasta.[9]
    • Tommaso Toffoli esittelee käännettävän Toffoli-portin[10].
  • 1981
    • Richard Feynman luennossaan First Conference on the Physics of Computation, joka pidettiin MIT:ssä toukokuussa huomioi, että vaikutti mahdottomalta simuloida kvanttijärjestelmän tilaa klassisella tietokoneella tehokkaasti. Hän ehdotti kvanttitietokoneiden perusmallia, joka kykenisi tämänlaisiin simulaatioihin.[11]
  • 1989
    • Ensimmäinen toimiva kvanttikryptojärjestelmä (Charles Bennet ja Gilles Brassard).

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1994
    • Ensimmäinen suurten etäisyyksien (30 km) jakelu kvanttiavaimilla (Paul Townsed ja Christophe Marand).
    • Shorin algoritmi keksitään.
  • 1995
  • 1998
    • Ensimmäinen kokeellinen kahden kubitin kvanttitietokone rakennettaan, jolla testataan kvanttialgoritmeja (MIT, IBM, Oxford, Berkley) Se perustuu NMR-teknologiaan

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2001
    • Emanuel Knill, Raymond Laflamme ja Gerard Milburn todistavat, että optisen kvanttitietokoneen rakentaminen on mahdollista yhden fotonin lähteestä.
  • 2007
  • 2009
    • Ensimmäinen ohjelmoitava kvanttitietokone julkistetaan.[12]

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2010
    • Kahden fotonin optinen siru.[13]
  • 2012
    • Fyysikot tekevät yhdestä atomista koostuvan transistorin.[14]
  • 2015
    • Kvantti-informaatiota koodattuna yksinkertaisiin elektronipulsseihin.[15]

2020-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2023
    • 4.12.2023 IBM esitteli uuden 1121 kubitin Condor-kvanttiprosessorin, joka on jatkoa aiemmille Osprey- ja Eagle-järjestelmille[16][17][18].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Mor, T. and Renner, R.: Preface to Special Issue on Quantum Cryptography. Natural Computing, 2014, 13. vsk, nro 4, s. 447–452. doi:10.1007/s11047-014-9464-3. (englanniksi)
  2. ↑ Wiesner, Stephen: Conjugate Coding. SIGACT News, 1983, 15. vsk, nro 1, s. 78–88. doi:10.1145/1008908.1008920. ISSN 0163-5700. (englanniksi)
  3. ↑ Park, James: The concept of transition in quantum mechanics. Foundations of Physics, 1970, 1. vsk, nro 1, s. 23–33. doi:10.1007/BF00708652. Bibcode:1970FoPh....1...23P. (englanniksi)
  4. ↑ Holevo, A. S.: Bounds for the quantity of information transmitted by a quantum communication channel. Problems of Information Transmission, 1973, 9. vsk, nro 3, s. 177–183. (englanniksi)
  5. ↑ Bennett, C.: Logical Reversibility of Computation. IBM Journal of Research and Development, 1973, 17. vsk, nro 6, s. 525–532. doi:10.1147/rd.176.0525. (englanniksi)
  6. ↑ Poplavskii, R. P.: Thermodynamical models of information processing. Uspekhi Fizicheskikh Nauk, 1975, 115. vsk, nro 3, s. 465–501. doi:10.3367/UFNr.0115.197503d.0465. (venäjäksi)
  7. ↑ Ingarden, Roman S.: Quantum information theory. Reports on Mathematical Physics, 1976, 10. vsk, nro 1, s. 43–72. doi:10.1016/0034-4877(76)90005-7. ISSN 0034-4877. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Benioff, Paul: The computer as a physical system: A microscopic quantum mechanical Hamiltonian model of computers as represented by Turing machines. Journal of Statistical Physics, 1980, 22. vsk, nro 5, s. 563–591. Journal of Statistical Physics. doi:10.1007/BF01011339. Bibcode:1980JSP....22..563B. (englanniksi)
  9. ↑ Manin, Juri I.: Вычислимое и невычислимое (Vytšislimoje i nevytšislimoje) (Laskettavissa ja ei-laskettavissa). Sov.Radio, 1980, s. 13–15. Sov.Radio. Artikkeli (Zip). Viitattu 8.11.2015. (venäjäksi)
  10. ↑ Toffoli, Tommaso: Reversible computing. (Lecture Notes in Computer Science, arkistoitu 15.4.2010) Automata, Languages and Programming, 1980, 85. vsk, s. 632–644. Noordwijkerhout, Hollanti: Springer Verlag. ISBN 3-540-10003-2. doi:10.1007/3-540-10003-2_104. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Feynman, Richard: Simulating Physics with Computers. International Journal of Theoretical Physics, Kesäkuu 1981, 21. vsk, nro 6, s. 467–488. International Journal of Theoretical Physics. PubMed:24948715. doi:10.1007/BF02650179. Bibcode:1982IJTP...21..467F. Artikkeli. Viitattu 21.20.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Barras, Colin: First universal programmable quantum computer unveiled. New Scientist, 2009. Sov.Radio. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Kurzweil accelerating intelligence: Two-photon optical chip enables more complex quantum computing. Kurzweil accelerating intelligence, 2010. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Martin Fuechsle, Jill A. Miwa, Suddhasatta Mahapatra, Hoon Ryu, Sunhee Lee, Oliver Warschkow, Lloyd C. L. Hollenberg, Gerhard Klimeck & Michelle Y. Simmons: A single-atom transistor. Nature, 2012, 7. vsk, nro 4, s. 242–246. Nature. PubMed:24948715. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Wheelahan, Dan: Breakthrough opens door to affordable quantum computers. UNSW Newsroom, 2015. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  16. ↑ McDowell, Steve: IBM Advances Quantum Computing with New Processors & Platforms. Forbes, 5.12.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Gambetta, Jay: The hardware and software for the era of quantum utility is here. IBM Quantum Computing Blog, 4.12.2023. IBM. Blogi. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  18. ↑ Gambetta, Jay: IBM’s roadmap for scaling quantum technology. IBM Research Blog, 15.9.2020. Artikkeli. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvantti-informaatiotiede
Yleiset

Kvanttitietokone • DiVincenzon kriteerit • Kubitti • Kvantti-informaatio • Kvanttiohjelmointi • Kvanttietokoneiden aikajana • Kvanttilaskennan kehityslait • Luettelo kvanttisuorittimista • Kvanttilaskenta

Kvanttiviestintä

Kvanttisalaus • Kvanttiteleportaatio • Supertiheä koodi • Kvanttivahvistinasema

Kvanttialgoritmit

Shorin algoritmi • Kvanttifourier’n muunnos • Groverin algoritmi • Deutsch–Jozsa-algoritmi • Simonin ongelma

Kvanttilaskennan monimutkaisuusteoria

Universaali kvanttitietokone • Universaali kvanttisimulaattori

Kvanttilaskennan mallit

Kvanttipiiri (Kvanttiportti) • Topologinen kvanttitietokone • Adiabaattinen kvanttitietokone • Kvanttikoneoppiminen • Kontrafaktuaalinen kvanttilaskenta

Kvanttisuorittimien suorituskykyindikaattorit

Kvanttitilavuus

Dekoherenssin ennaltaehkäisy

Kvanttivirheenkorjaus

Fyysiset toteutustavat
Kvanttioptiikka Kaviteetti-QED
Erittäin kylmät atomit Ioniloukku • Hila
Spin-pohjaiset Ydinmagneettinen resonanssi
Suprajohteisiin perustuva Varauskubitti • Vuokubitti • Faasikubitti • Transmon • Unimon.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kvanttietokoneiden_aikajana&oldid=22354188”