Kuuden päivän luomistyö
| Kuuden päivän luomistyö eli Heksaemeron |
|
|---|---|
| Ἑξαήμερον | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Basileios Suuri |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | teologia |
| Julkaistu | noin 370 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Heikki Koskenniemi |
| Kustantaja | Suomen patristinen seura |
| Julkaistu | 2015 |
| ISBN | 978-952-68145-2-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kuuden päivän luomistyö eli Heksaemeron (m.kreik. Ἐννέα ὁμιλίαι εἰς Ἑξαήμερον, Ennea homiliai eis Heksaēmeron, ”Yhdeksän saarnaa [luomisen] kuudesta päivästä”) on Basileios Suuren saarnojen kokoelma, joka käsittelee Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomusta kirjaimellisen tulkinnan kautta.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Basileios Suuri eli ja kirjoitti 300-luvulla. Hän toimi Kesarean piispana ja kirjoitti useita teologisia teoksia sekä saarnoja. Noin vuonna 370 pitämissään saarnoissa, joista myöhemmin on koottu teos Kuuden päivän luomistyö, hän halusi esittää kirjaimellisen tulkinnan Raamatun Vanhan testamentin aloittavasta luomiskertomuksesta, siinä missä monet häntä edeltäneet varhaiskristilliset teologit olivat suosineet allegorista eli vertauskuvallista lukutapaa.[1] Saarnat on pidetty pääsiäistä edeltäneenä paastonaikana ja ainakin osa niistä on ilmeisesti pidetty Basileiokselle tyypilliseen tyyliin ex tempore.[2]
Basileioksen lähestymistapa liittyi tuon ajan kiistoihin harhaopeista, mikä oli syynä myös ajan suurten kirkolliskokousten järjestämiseen. Vaikka allegorista lukutapaa olivat suosineet myös monet apostolisen kirkon teologit, se oli erityisen suosittu gnostilaisten ja muiden harhaoppisiksi tuomittujen parissa. Tämä johtui siitä, että gnostilaisen käsityksen mukaan luotu aineellinen maailma oli paha, ja näin sen luojaksi täytyi olettaa erillinen korkeimmasta, hyvästä Jumalasta erotettu paha demiurgi. Tämä ei sopinut yhteen Vanhan testamentin luomiskertomuksen kanssa, ja siksi gnostilaiset tulkitsivat luomiskertomuksen vertauskuvallisesti tai jopa esittivät siitä kokonaan omia versioitaan, kuten esimerkiksi Johanneksen salaisessa kirjassa esiintyvä luomismyytti. Basileios halusi teoksellaan osoittaa, että luomiskertomuksen kirjaimellinen lukutapa on täysin mahdollinen. Samalla hän halusi muistuttaa, että luotu maailma on hyvä ja hyvän Jumalan tekoa.[1]
Kuuden päivän luomistyö oli varsinkin varhaisen kirkon aikana Basileioksen arvostetuin teos. Sillä oli suuri vaikutus erityisesti lännen kirkossa. Ambrosius kirjoitti samannimisen teoksen Heksaemeron Basileioksen teoksen jäljitelmänä. Basileioksen ohella kirjaimellisen tulkinnan luomiskertomuksesta esitti muun muassa Augustinus teoksissaan De Genesi in litteram sekä De Genesi adversus Manichaeos. Eustathius Afer käänsi Basileioksen teoksen latinaksi noin vuonna 440. Dionysius Exiguus teki toisen käännöksen 500-luvulla.[1][2]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Basileioksen teos koostuu yhdeksästä saarnasta, joissa hän käy läpi luomiskertomuksen kuusi päivää. Hän tulkitsee kertomusta sillä periaatteella, että Raamattu tarkoittaa jokaisessa kohdassa juuri sitä, mitä se sanookin. Samalla Basileios käsittelee kaikkeutta, luontoa, kasveja ja eläimiä oman aikansa tieteen valossa, ja osoittaa oppineisuutensa monin tavoin.[1] Samalla Basileios arvostelee antiikin kreikkalaisia tieteilijöitä ja filosofeja siitä, että nämä ovat kyllä tutkineet monin tavoin kaikkeuden yksityiskohtia, mutta eivät silti ole nähneet kaiken olevan Jumalan luoma.[3]
- Ensimmäinen saarna. ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (1. päivä)
- Toinen saarna. ”Ja maa oli autio ja tyhjä.” (1. päivä)
- Kolmas saarna. Taivaanvahvuus. (2. päivä)
- Neljäs saarna. Vetten kokoontuminen. (2. päivä)
- Viides saarna. Maa saa kasvikunnan. (3. päivä)
- Kuudes saarna. Kuinka valot ovat saaneet syntynsä. (4. päivä)
- Seitsemäs saarna. Vesieläimet. (5. päivä)
- Kahdeksas saarna. Maa tuottaa elävät olennot. (6. päivä)
- Yhdeksäs saarna. Maaeläimet. (6. päivä)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Koskenniemi, Erkki: Johdanto. Teoksessa Basileios Suuri 2015, s. 5–10.
- ↑ a b Schaff, Philip: ”Introduction to the Hexaemeron”. Teoksessa Schaff, Philip (toim.): Nicene and Post-Nicene Fathers: Second Series, s. 51. Volume VIII Basil. Cosimo, 2007. ISBN 1602065225. Google Books. (englanniksi)
- ↑ Basileios Suuri: Kuuden päivän luomistyö I.2.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Basileios Suuri: Kuuden päivän luomistyö. Studia patristica Fennica 2. Suomentanut Heikki Koskenniemi, toimittanut Erkki Koskenniemi. Käännös julkaistu ensimmäisen kerran sähköisessä julkaisussa Kirkon aarteita, Sley-Media, 2011. Helsinki: Suomen patristinen seura, 2015 (2. painos 2016). ISBN 978-952-68145-2-0.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Basil of Caesarea: Hexaemeron. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2013. ISBN 978-1490489629. (englanniksi)
- Basil: Hexaemeron. Teoksessa Schaff, Philip (toim.): Nicene and Post-Nicene Fathers: Second Series. Volume VIII Basil. Cosimo, 2007. ISBN 1602065225. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Basil: Hexaemeron. New Advent. (englanniksi)
- Basil the Great: Hexameron (The Six Days) (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- St Basil the Great: Hexaemeron. Παιδεία. (englanniksi)