Kuntoutusasiain neuvottelukunta

Kuntoutusasiain neuvottelukunta Kuntoutusasiain neuvottelukunta (kunk) on kuntoutuksen asiakasyhteistyölain (497/2003) 14 §:n nojalla valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen asettama elin, jonka tehtävänä on ohjata, kehittää ja sovittaa yhteen viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa.

Kuntoutusasiain neuvottelukunta voi esimerkiksi antaa lausuntoja kuntoutuksen kannalta tärkeistä suunnitelmista ja ehdotuksista. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina mm. Kansaneläkelaitos, kuntoutuspalveluiden tuottajia, vammais- ja kansanterveysjärjestöjä sekä työmarkkina- ja etujärjestöjä.

Neuvottelukunnan historia

Kuntoutusasiain neuvottelukunta jatkaa vuoden 1946 invalidihuoltolain mukaisesti toimineen invalidihuoltoasiain neuvottelukunnan työtä. Säädösmuutos toteutettiin 1980-luvun alussa, kun invalidihuoltolaki pääosin kumottiin ja lääkinnällinen kuntoutus siirrettiin niin sanotussa Valtava-uudistuksessa kuntien tehtäväksi.

Kuntoutusasiain neuvottelukunnan pääsihteereinä ovat toimineet Marja-Liisa Kotisaari (1981–1984), Ilpo Vilkkumaa (1984–1986), Veikko Korpela (1986–1991), Anja Kairisalo (1991) ja Heidi Paatero (1991–2007).

Neuvottelukunnan alkuvaiheessa, 1990-luvun alkuun saakka, keskeisenä tehtävänä oli kuntoutuslainsäädännön uudistaminen, mikä toteutui 1991 voimaan astuneessa lakipaketissa. Kokonaan uusia lakeja olivat kuntoutusrahalaki (611/1991), laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991) ja laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (604/1991).

Vakiinnuttuaan neuvottelukunta otti päätehtäväkseen valmistella valtioneuvoston kuntoutusselontekoa, joka annettiin vuonna 1994. Kaksi muuta kuntoutusselontekoa annettiin vuosina 1998 ja 2002. Neuvottelukunta asetti toimikausittain muutamia jaostoja sisältöalueittain, ja jaostot valmistelivat kuntoutuksen erityisalueita koskevia selvityksiä ja ohjelmia, kuten 1988 valmistuneen ILO:n ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen yleissopimukseen nro 159 liittyvän kansallisen toimintaohjelman "Vajaakuntoisten työllistäminen", sen uusitun version "Vajaasta varteenotettavaksi" (1995), "Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelman" (2003) ja ammatillisen kuntoutuksen työjakoa koskevan kannanoton.

Toimikaudella 2003–2007 neuvottelukunnan keskeinen tehtävä oli kuntoutuksen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä neuvottelukunnassa edustettuna olevien tahojen yhteistyön edistäminen ja kuntoutusta koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittaminen. Neuvottelukunnalla oli vuosina 2003–2007 kolme jaostoa: työllisyysjaosto, toimintakykyjaosto ja tutkimusjaosto.

Neuvottelukunnan nykyinen toiminta

Asetuksen (823/2003) mukaan neuvottelukunnan tehtäviä ovat yleisten ohjaus- ja koordinaatiotehtävien ohella

• seurata kuntoutusta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja vaikutuksia sekä omalta osaltaan huolehtia tähän lainsäädäntöön liittyvästä tiedottamisesta ja koulutuksesta
• edistää, yhteen sovittaa ja seurata kuntoutusta sekä siihen liittyviä palveluja ja sosiaaliturvaa koskevien kehittämissuunnitelmien laatimista ja toteutumista
• seurata ja arvioida kuntoutusjärjestelmä toimivuutta ja kuntoutuksen vaikutuksia sekä tehdä esityksiä ja aloitteita kuntoutustoiminnan tutkimukseksi ja kehittämiseksi
• edistää eri viranomaisten, laitosten ja yhteisöjen järjestämän kuntoutuksen yleisten toimintaperiaatteiden, kehittämistavoitteiden ja kehittämisaikataulujen yhteensovittamista
• antaa lausuntoja kuntoutuksen kannalta tärkeistä suunnitelmista ja ehdotuksista
• olla yhteydessä muihin kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä käsitteleviin neuvottelukuntiin ja vastaaviin toimielimiin
• suorittaa muut sosiaali- ja terveysministeriön määräämät kuntoutustoiminnan toteuttamista ja kehittämistä koskevat tehtävät.

Kaudella 2003–2007 neuvottelukunta määritteli tehtävikseen

• työikäiset jaksavat työssä nykyistä pidempään
• kaikkien väestöryhmien työllisyysaste nousee
• toimintakykyisten vuosien määrä kasvaa ja mahdollisuudet itsenäiseen elämään paranevat työelämän ulkopuolella olevissa väestöryhmissä

Neuvottelukunta asetti kolme jaostoa

• työllisyysjaosto
• toimintakykyjaosto
  • vanhus- ja vammaisryhmä
  • mielenterveys- ja päihderyhmä
• tutkimusjaosto

Kuntoutusta koskevassa lainsäädännössä tapahtui kaudella 2003–2007 useita merkittäviä muutoksia, joiden toteutukseen ja seurantaan kuntoutusasiain neuvottelukunta osallistui. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölaki uusittiin 1.10.2003 alkaen. Ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö uudistui Kelan ja työeläkekuntoutuksen osalta vuoden 2004 alusta, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten sairaanhoitokorvauksen täyskustannusvastuu toteutui vuoden 2005 alusta. Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista tuli voimaan 1.10.2005.

Valtioneuvosto asetti 20.9.2007 neuvottelukunnan ajalle 2. lokakuuta 2007 – 1. lokakuuta 2011.

Lisätiedot

Kuntoutusasian neuvottelukunnan kokoonpano, kokousten pöytäkirjat ja muut tiedotettavat asiat on julkaistu keväästä 2012 alkaen Kuntoutusportissa.

Lähteet

• Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma. Kuntoutusasiain neuvottelukunta. STM, 2003.
• Kuntoutusasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelma 2004–2007. Kuntoutusasiain neuvottelukunta, 2004.
• Kuntoutusselonteko 2002. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. STM, 2002.
• Kuntoutusta tutkitaan. Kuntoutusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaoston raportti 2000. STM, 2001.
• Toimintakertomus toimikaudelta 2003–2007. Kuntoutusasiain neuvottelukunta, 2007.
• Valtioneuvoston selonteko kuntoutuslainsäädännön vaikutuksista ja kuntoutusjärjestelmä kehittämisestä. STM, 1994.
• Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kuntoutuksesta 7.10.1998. Edita, 1998.