Kuningatar Maudin maa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuningatar Maudin maa, kartassa ylhäällä(iso kartta).
Kuningatar Maudin maan rajat.

Kuningatar Maudin maa (norj. Dronning Maud Land) on Antarktiksen osa, joka rajoittuu Stancomb-Willsin (20°W) ja Shinnanin jäätiköihin (44°38'E). Alue käsittää noin 2 500 000 km² enimmäkseen ikijään peittämää Etelämannerta. Norja vaati aluetta itselleen 14. tammikuuta 1939, mutta muiden Etelämantereeseen kohdistuneiden valtauksien tavoin valtausta ei tunnustettu kansainvälisesti. Alue kuuluu Etelämannerta koskevan sopimuksen piiriin. Norja vaati itselleen myös Pietari I:n saarta.

Nimen Kuningatar Maudin maa antoi tutkimusmatkailija Roald Amundsen Norjan kuningatar Maudin kunniaksi. Alun perin Kuningatar Maudin maaksi nimetty alue käsitti alueen, joka sijaitsi pituuspiirien 37°E—50°E välisellä alueella. Alueen löysi kapteeni Hjalmar Riiser-Larsen vuonna 1930.

Vuonna 2005 Norjan kuningatar Sonja avasi norjalaisen tutkimusaseman Troll. Myös Suomella ja Ruotsilla on omat tutkimusasemat Kuningatar Maudin maalla.[1] Suomen aseman nimi on Aboa ja Ruotsin aseman Wasa. Ne muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan.

Ympäri vuoden tai kesäisin toimivat tutkimusasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska etelänapamanner sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla, on siellä lämpimintä silloin, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kylmintä, sydäntalvella. Talvipäivän seisaus on 22. joulukuuta. Monet tutkimusasemat on avattu vuoden vaihteen jälkeen tammikuussa.

Saksa tutki kuningatar Maudin maata ennen toista maailmansotaa. Venäjän keisarikunnan etelämannerretkeä myöhemmän kontra-amiraalin, Mihail Petrovitš Lazarevin, mukaan nimetyn Lazarevin meren kohdalla etelämannerta lensi ilmakuvaustarkoituksessa saksalainen Richard Heinrich Schirmacher 3. helmikuuta 1939 yli sulan alueen ja sen keskellä olevan järven toisella kahdesta saksalaisen etelämannerretkikunnan Dornier Do J II – 10-t-Wal -lentoveneellä. Etelämannerretken tarkoitus oli tukea Saksan valtakunnan aluvaatimuksia tutkittuun osaan etelämannerta, ja tutkimusta tuki valtakunnanmarsalkka Herman Göring. Ajatuksena oli tutkia aluetta, jotta Saksan valtakunta olisi voinut esitää aluevaatimuksen 10° läntisen ja 15°itäisen pituuspiirin väliselle sektorille Norjan kuningaskunnan pyrkiessä saamaan haltuunsa tätä suurempi alue 20° läntisen ja 45° itäisen pituuspiirin väliltä. Kahdella lentokoneella, Lufthansan postilentoveneillä D-AGAT Boreas ja D-ALOX Passat retkikunta kuvasi 350 000 km²:n laajuisen alueen 20. tammikuuta ja 5. helmikuuta 1939 välisenä aikana. Näin löytyi Schirmacherin keidas, Die Schirmacher-Oase, sekä Das Wohlthat-Massiv, valtiosihteeri Helmuth C. H. Wohlthatin, joka oli tukenut retkikunnan perustamista, mukaan. Wohlthat-massiivi käsittää useita vuoria, kuten Humboldtin vuoret, Petermannin vuoririvin, Otto von Gruberin vuoret ja Orvinin vuoret (Orvinfjella).


Asemanimi LOCODE[2] laji maa vuosi hallinnointi sijainti koordinaatit aika °C
Aboa - Nordenskiöldbasen AQ ABA kesätutkimusasema  Suomi 1988 Ilmatieteen laitos 73°02′32″S, 13°24′26″W
Forskningstationen Svea [3] [4] - kesätutkimusasema  Ruotsi 1988-01-16 polarforskningssekretariatet Scharffenbergbotnen 74°35′00″S, 11°13′00″W
Forskningstationen Wasa[3] - Nordenskiöldbasen[4] AQ WSA kesätutkimusasema  Ruotsi 1989-01-17 polarforskningssekretariatet Vestfjella 73°03′00″S, 13°25′00″W
Die Kohnen-Station[5] AQ KHN kesätutkimusasema  Saksa 2001 Alfred-Wegener-Institut 75°00′00″S, 0°04′00″W
Die Neumayer-Station III[6] AQ NEU  Saksa Alfred-Wegener-Institut Ekströmin lauttajäätikkö 70°40′00″S, 8°00′16″W
Novolazarevskaja stantsija
станция Новолазаревская
AQ NOV  Venäjä 1961-01-18 Arktiksen ja Antarktiksen tieteellinen tutkimusinstituutti
Арктический и антарктический научно-исследовательский институт
Schirmacherin keidas 70°46′37″S, 11°49′26″W
Princess Elisabeth Antarctica[7] - kesätutkimusasema  Belgia The International Polar Foundation 71°57′00″S, 23°20′49″W
SANAE IV[8] AQ SNA kesätutkimusasema  Etelä-Afrikka 1997 The South African National Antarctic Expedition Vesleskarvet 71°40′22″S, 2°50′26″W
Tor[9] AQ TOR kesätutkimusasema  Norja 1991 Norsk Polarinstitutt 71°53′22″S, 5°09′34″W [9]
Troll[10] AQ TRL kesätutkimusasema  Norja 1989 Norsk Polarinstitutt Jutulsessen 72°01′00″S, 2°32′00″W

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Merentutkimuslaitos: Suomen tutkimusasema Aboa
  2. UNLOCODE (AQ) - ANTARCTICA service.unece.org. Viitattu 10.7.2020.
  3. a b Wasa och Svea - forskingsstationer i Antarktis 2012. Polarforskingssekretariet.
  4. a b Forskningsstationer Polarforskningssekretariatet.
  5. Kohnen-Station - AWI www.awi.de. Viitattu 10.7.2020.
  6. Neumayer-Station III - AWI www.awi.de. Viitattu 10.7.2020.
  7. About Us - International Polar Foundation www.polarfoundation.org. Viitattu 10.7.2020.
  8. Stations South African National Antarctic Programme. Viitattu 10.7.2020. (englanniksi)
  9. a b Norsk Polarinstitutt Norsk Polarinstitutt. Viitattu 10.7.2020. (norjaksi)
  10. Norsk Polarinstitutt Norsk Polarinstitutt. Viitattu 10.7.2020. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]