Kreuzberg
_COA.svg)
Kreuzberg on Berliinin kaupunginosa (saks. Ortsteil). Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, Mitten eteläpuolella. Kreuzbergin pinta-ala on 10,4 km², asukasluku 147 532 (31.12.2011)[1] ja asukastiheys 14 213 as./km². Aiemmin Kreuzberg oli paitsi kaupunginosa, myös oma hallintoalueensa (Bezirk). Vuonna 2001 Kreuzbergin hallintoalue yhdistettiin Friedrichshainin kanssa Friedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi, jonka alaisuuteen Kreuzbergin kaupunginosa nykyään kuuluu.
Kreuzbergin katsotaan muodostuvan kahdesta luonteeltaan erilaisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten postinumeroiden mukaisia, epävirallisia nimityksiä SO 36 ja SW 61. Alue SO 36 on tunnettu maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas SW 61 on keskiluokkaisempi asuntoalue.[2]
Kreuzberg oli 1970-luvulla Länsi-Berliinin köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,[3] mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.[4][5]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin turkkilaisia tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2006 Kreuzbergin asukkaista 31,6 prosenttia ei ollut Saksan kansalaisia.[6] Vuonna 2020 jo suurin osa asukkaista oli turkkilaistaustaisia.[7] Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri työttömyysprosentti, jossa asukkaiden keskimääräiset tulot kuuluvat yhä Berliinin alhaisimpiin.[8]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idässä Kreuzbergia rajoittaa Spree-joki. Kanava Landwehrkanal kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Kaupunginosan kautta kulkee myös Berliinin metron (U-Bahn) linja U1, jonka asemia ovat muun muassa Görlitzer Bahnhof sekä Kottbusser Tor.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden 1920 alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai kaupunkeja. Kreuzberg muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa sananmukaisesti Ristivuorta ja viittasi ennestään vain alueen korkeimpaan kohtaan, Viktoriaparkissa sijaitsevaan 66 metriä merenpinnan yläpuolelle[9] kohoavaan mäkeen, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, Karl Friedrich Schinkelin tekemästä Napoleonin sotien muistomerkistä.
Lukuun ottamatta pohjoisosiaan nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen takia kasvaa nopeasti. Tämä johti yleiseen maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.[10] Vielä pitkään 1900-luvulle Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se oli pinta-alaltaan pieni. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.
Asuntoalueiden lisäksi Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa vientikorttelissa Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas lehdistökortteliin Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan pommitusten loppuvaiheessa 3. helmikuuta 1945. Axel Springerin lehtiyhtiö sijoitettiin kuitenkin sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle. Se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle rajalinjaa, jolle myöhemmin rakennettiin Berliinin muuri.
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului Yhdysvaltojen vyöhykkeeseen Länsi-Berliinissä. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, koska Mitte sen pohjoispuolella kuului Neuvostoliiton vyöhykkeeseen ja Itä-Berliiniin. Kuuluisa rajanylityspaikka Checkpoint Charlie Friedrichstraßen varrella johti Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi tuli Kurfürstendamm ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä ollut, mutta muurin siitä erottama Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli heikkolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan sai aikaan sen, että Kreuzbergista tuli monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäinen asuinpaikka.[11] 1960-luvun lopulta lähtien yhä enemmän opiskelijoita, taiteilijoita ja maahanmuuttajia asettui asumaan Kreuzbergiin. Tämä Berliinin muurin kolmelta puolelta ympäröimä alue, ja varsinkin SO 36 tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään.[12] Vuodesta 1987 alueella on vappuna ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.
Saksan ja Berliinin yhdistyessä Kreuzberg sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupunginosista alhaisimpia. Tilastollisesti lasketaan alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa.
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen Friedrichshainin kanssa Friedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi. Kreuzberg ja Friedrichshain sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja niitä yhdistää toisiinsa vain yksi silta, Oberbaumbrücke. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieluinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Sijoittaminen Friedrichshainin puolelle ratkaistiin heittämällä arpaa viiden Saksan markan kolikolla.
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Berliiniläinen punk rock -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi SO36 on edelleen punkin keskuksia. Siellä vierailivat 1970-luvulla usein myös Iggy Pop and David Bowie. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin CBGB:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.[13]
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös afroamerikkalaisesta ja hip hop-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin rapin ja breakdancen keskus. Useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, mutta jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.[14] Hip hopin toivat Kreuzbergiin varsinkin amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.[15]
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään festivaali, Kulttuurien karnevaali (Karneval der Kulturen), jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.[16]
Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik kuvasi ensimmäisessä elokuvassaan Alltag amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa. Hän sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."
Sven Regenerin ensimmäisessä romaanissa Berlin Blues tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin.
Englantilainen rock-yhtye Bloc Party on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin A Weekend in the City.
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu Find the time albumilla Searching for the Hows and Whys. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Einwohnerinnen und Einwohner am Ort der Hauptwohnung in Berlin am 31.12.2011 nach Ortsteilen und Altersgruppen (PDF) Amt für Statistik Berlin-Brandenburg. Viitattu 4.6.2012. (saksaksi)
- ↑ http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html (Arkistoitu – Internet Archive) www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008
- ↑ Kreuzberg (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com
- ↑ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto
- ↑ Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Berliini muuttui 10 vuodessa, samoin kuvataiteilija Olli Piippo: "Paluu Suomeen pelottaa" Yle Uutiset. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ www.time.com (Arkistoitu – Internet Archive) Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003
- ↑ www.spiegel.de
- ↑ The SO36 Club
- ↑ Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A
- ↑ THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times
- ↑ Karneval der Kulturen
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- friedrichshain-kreuzberg.de, the website of the combined borough (in German)
- the SO36 Club
- photos of Kreuzberg
- a photowalk through Kreuzberg
- Carnival of Cultures (English)[vanhentunut linkki]