Korvalappustereot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sony Walkman WM-2 muovisine vyö- ja paristokoteloineen 1980-luvun alkupuolelta.
Sony Walkman WM-GX302 oli tuotannossa 1990-luvun puolivälissä.

Korvalappustereot (engl. walkman[1]) ovat musiikin soittamiseen tarkoitettu laite, jolla yleisimmin tarkoitetaan varsinkin 1980-luvulla käytettyä kannettavaa kasettisoitinta.

Ensimmäiset korvalappustereot kehitettiin 1970-luvulla, mutta varsinaisen suosionsa ne saavuttivat vasta 1980-luvulla c-kasetteja soittavina laitteina. Yksi ensimmäisistä ja myös tunnetuimmista laitteista oli Sony Walkman. 1980-luvun loppua kohden laitteet pienenivät ja kevenivät, ja useissa malleissa oli myös fm-radio. 1980-luvulla kehitettiin myös kannettavat cd-soittimet, mutta ne syrjäyttivät kasettisoittimet vasta 1990-luvulla, johtuen lähinnä ensimmäisten kannettavien cd-soitinten huonosta tärinän siedosta. Tämä aiheutti herkästi musiikin pätkimistä, mikä oli paha puute etenkin liikkuvalle nuorisolle suunnattujen laitteiden ominaisuuksissa.

2000-luvulla mp3-soittimet syrjäyttivät kannettavat cd-soittimet, ja myös nimitys ”korvalappustereo” on jäänyt viimeistään niiden myötä pois käytöstä. Kannettavia laitteita on kehitetty myös DAT- ja MiniDisc-formaateille.

Älypuhelimien ja musiikkipalveluiden monipuolistumisen myötä erilliset kannettavat musiikkisoittimet ovat vähentyneet radikaalisti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.