Kosti Raitio
Konstantin (Kosti) Raitio (sukunimi aik. Kåhlman; 24. elokuuta 1855 Urjala – 12. helmikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen seminaarinjohtaja ja kansakoulun oppikirjojen tekijä.
Raition vanhemmat olivat varanimismies, siltavouti Juho Kåhlman ja Maria Margareta Berggren. Hän pääsi ylioppilaaksi 1873 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881. Raitio teki opintomatkat Saksaan 1886 sekä Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin 1904.
Raitio oli Sortavalan seminaarin suomen ja ruotsin kielen lehtorina 1881–1889, Laatokka-lehden päätoimittajana 1885–1887, Viipurin läänin kansakouluntarkastajana 1889–1894 ja Jyväskylän seminaarin lehtorina 1895–1896. Hän toimi Raahen seminaarin johtajana 1896–1899 ja Jyväskylän seminaarin johtajana 1900–1912. Näistä tehtävistä täysin palvelleena erottuaan hän toimi myös jonkin aikaa K. J. Gummerus -yhtiön palveluksessa.
Raitio oli jäsenenä Sortavalan, Raahen ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoissa. Hän oli kirkolliskokouksen jäsen 1893 ja 1908 sekä kansakouluoppikirjakomitean jäsen ja sihteeri 1895–1896.
Konstantin Raitio oli naimisissa vuodesta 1881 Elli Josefina Erikssonin (k. 1954) kanssa, joka oli pianisti ja pianonsoitonopettaja.[1] Heidän poikiaan olivat kustannusjohtaja, suomentaja Martti Raitio ja säveltäjä Väinö Raitio. Heidän tyttärensä Sylvi Raitio Orola oli myös säveltäjä sekä pianonsoitonopettaja.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalevipoeg. Kansanvalistusseura, Helsinki 1884
- Ohjeita kieliopin opetukseen. Tekijä, Sortavala 1885, C. W. Alopaeus, Sortavala 1887, 1892
- Äidinkielen alkeisoppi. Tekijä, Sortavala 1885, C. W. Alopaeus, Sortavala 1887, WSOY 1894, 1897, 1901
- Kirjallisuutemme vaiheet. WSOY 1887
- Runovihkonen nuorisolle. WSOY 1887
- Silmäys Kalevalaan. WSOY 1887
- Valikoima suomalaista kansanrunoutta. WSOY 1887
- Lukukirja lapsille. WSOY 1888, 1889, 1894, 1897, 1900, 1901, 1906, 1911, 1918, 1921
- Pieni lasten lukukirja eli aapinen. Sortavalan kirjapaino 1889, 1894, 1914
- Toinen lukukirja. WSOY 1891, 1894, 1896, 1900, 1907
- Hiljaiset kirjoitusharjoitukset : kansakoulujen tarpeeksi. WSOY 1893, 1894, 1896, 1898, 1904
- Kieliopillisia harjoituksia : kansakoulujen tarpeeksi. WSOY 1895, 1897, 1901, 1907
- Oikeinkirjoitusharjoituksia. WSOY 1893, 1897, 1900
- Äidinkielen opetusoppi kansakoulu- y.m. alkeisopetuksen tarpeeksi ; kirjoittajat K. Raitio ja Herman Niemi. WSOY 1899, 1922
- Kieliopin alkeita : oppikirjan koe : etupäässä neli-osastoisten kansakoulujen tarpeeksi. WSOY 1901, 1907, 1912, 1914, 1918, 1919, 1921
- Kieliopin käsikirja : ”Kieliopin alkeita”- nimisen oppikirjan käsittelemistä varten. WSOY 1901
- Kodin kirja : alkeislukukirja kansa-, kierto- ja valmistavia kouluja varten ; toimittajat A. Kohonen, K. Raitio, E. N. Setälä, Mikael Johnsson. Otava 1906
- Hiljaisia kieliharjoituksia : ”Kieliopin alkeita” nimiseen oppikirjaan liittyviksi 1 : 1 ja 2 osaston harjoitukset. WSOY 1908, 1910, 1911, 1916, 1921, 1924, 1925, 1927
- Kielioppi kansakoulussa. Gummerus 1909
- Hiljaisia kieliharjoituksia : ”Kieliopin alkeita” nimiseen oppikirjaan liittyviksi 2 : 3 ja 4 osaston harjoitukset. WSOY 1910, 1913, 1915, 1921, 1924, 1927
- Kotipiirin kirjan opetusohjelmia. Otava 1911
- Suomenkielen kertauskirja. WSOY 1911
- Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä 1 ja 2 vuosiosaston tarpeeksi. WSOY 1912
- Jyväskylän seminaarin 50-vuotinen toiminta. Gummerus 1913
- Kieliopin opetusohjeita : ”Kieliopin alkeita” nimisen oppikirjansa käyttämistä varten. WSOY 1914
- Jaloja tekoja : historiallisia pikku kuvia. WSOY 1916, 1925, 1930
- Käytännöllinen kirjoitustaidon opas. WSOY 1916
- Suomensukua etsimässä. Ahjo, Helsinki 1919
- Kasvatusaakkosia. Ahjo, Helsinki 1920 (nimimerkillä Toivio)
- Koillisväylän löytö ja katsaus A. E. Nordenskiöldin elämäntyöhön. Ahjo, Helsinki 1920
- Lukemisen opetus yläasteilla. Otava 1921
- Raahen seminaari 1896-1921 ; kirjoittajat K. Raitio ja Väinö Helle. Valistus 1921
- Kotiaapinen. WSOY 1923
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kosti Raitio SKS:n kirjailijamatrikkelissa (Arkistoitu versio)
- KÅHLMAN (→ RAITIO) Konstantin. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 604.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sävelten tyttäret – Nuppu Koivisto-Kaasik & Susanna Välimäki oa.finlit.fi. Viitattu 10.3.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Konstantin Raition e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Raitio, K., “Lukukirja lapsille: ensimmäistä lukemisen ja kirjoituksen opetusta varten,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 7. heinäkuuta 2015
| ||||||||||||||||||
