Konoi Kyöttinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Konoi Kyöttinen (20. helmikuuta 18518. lokakuuta 1935) oli vienankarjalainen runonlaulaja.[1][2]

Repolan Omelian kylästä kotoisin olleen Konoi Kyöttisen isä oli loitsujen ja taikojen tuntija Simana Kyöttinen (1797-1886) jolta hän oppi runoja ja loitsuja. Hän oli naimisissa Domniina Jyrgisen kanssa ja heillä oli 13 lasta joista kolme eli aikuiseen ikään. Konoi Kyöttinen viljeli kotitaloaan joka oli kylän vaurain. Hänen runonlaulajan taitonsa olivat jo tällöin tunnettuja Vienan Karjalassa sekä Suomen puolella. Kyöttinen toimi myös kansanparantajana.[1]

Konoi Kyöttinen pakeni Suomeen sen jälkeen kun Repola luovutettiin Tarton rauhassa 1920 Neuvostovenäjälle. Hän asettui Suomessa asuneen poikansa Pekan luokse Lehmoon jonne häntä tulivat tapaamaan useat kansanperinteen ja kansanrunouden kerääjät. Kyöttinen siirtyi sitten Lehmosta Kyminlinnan pakolaishuoltolaan. Hänen oli tarkoitus esiintyä Helsingissä Kalevalan 100-vuotisjuhlissa mutta hän joutui perumaan juhlille menon terveydellisitä syistä. Kyöttinen jaksoi kuitenkin matkustaa esittämään runojaan 1935 pidetyille Sortavalan laulu- ja soittojuhlille. Kyöttinen kuoli syksyllä 1935 Kyminlinnan pakolaishuoltolassa ja hänet on haudattu Kyminlinnaan..[1][3]

Konoi Kyöttisen poika Pekka Kyöttinen (s. 1883) oli Suomeen siirryttyään maanviljelijänä Kontiolahden Lehmossa. Hän toimi Repolan kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1915–1921 ja oli Repolan itsenäisyystoimikunnan puheenjohtaja 1921 ja Karjalan edustaja Kansainliiton kokouksessa Genevessä 1920.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]