Komono

Komono oli Japanissa feodaaliajalla šogunaattia poliisijoukoissa kokopäiväisesti poliisitehtävissä toimiva, samurailuokkaan kuulumaton henkilö chōnin, joka tavallisesti toimi suoraan samurailuokkaan kuuluvan dōshinin alaisena poliisipartiossa. Komono sai kaupungin maistraatilta eli machi-bugyō-shōlta säännöllistä, joskin pientä, palkkaa tehtävänkuvansa vastineeksi. Komonon tehtäviin kuului silminnäkijöiden kuulustelu, partiointi valvottavien kohteiden tarkkailu sekä muut mahdolliset dōshinin antamien tehtävien suorittaminen tai täytäntöön pano.

Pidätys ja salkoaseita ylhäältä alas: sasumata haarukkakeihäs, sodegarami hihaantarttuja, kaksi naginataa ja nagamaki

Komonon toimenkuva

Komono partioi yksin tai yhdessä dōshinin kanssa määrätyllä alueella pitäen yhteyttä paikalliseen asujaimistoon, kauppiaisiin ja käsityöläisiin. Jos epäilyttäviä asioita tuli partioitaessa julki, dōshin saattoi lähettää komonon komentaman ryhmän vapaaehtoisia paikalle asiaa selvittämään.

Vakavasti otettavan komonon pidätysaseet vasemmalta oikealle: tsukubō työntösauva, sodegarami hihaantarttuja ja sasumata haarukkakeihäs

Jutte − poliisin virkavallan symboli

Toisin kuin samurai-säätyiset yoriki ja dōshin, alempisäätyisellä komonolla ei ollut oikeutta kantaa pitkää miekkaa. Komono olikin useimmiten aseistettu jutte-nimisellä (joskus kutsuttiin nimellä jitte), joka oli koukulla varustetulla rautapamppu. Jutte olikin Edo-kauden poliisivirkamiesten symboli, joka virantoimituksessa toimi virkamerkkinä, kun se nostettiin näkyviin suoralle kädelle. Sitä käyttivät poliisin virkatehtävissä sekä samurait että chōnin-luokasta tulevat alemmat poliisivirkamiehet. Jutten kahvaan kiinnitetyn punosnyörin väristä saattoi päätellä oliko sen haltija komono, okappiki vai samurai-säätyä. Komonolla juten nyöri ja tupsu olivat väriltään vihreät. Juten menestyksellinen käyttö pidätyksessä vaati suurta taituruutta ja rohkeutta kun vastassa oli terävällä miekalla varustettu samurai.

Komonon erityistaidot

Komonot olivat usein pidätystaitojen (taihojutsu) ammattilaisia tai jonkin aseen erityistaitajia. Partioissa komonot käyttivät yleensä erilaisia salkoaseita (tsukubō työntösauva, sodegarami hihaantarttuja ja sasumata haarukkakeihäs), puisia sauvoja (bō- tai jō-sauva), pidätetyn sidontataitoja (Ittatsu-ryū hojōjutsu) (jap. 捕縄術) tai nawajutsu (jap. 縄術), tikkaita tai jopa työnnettäviä kärryjä tehdäkseen aseistetut pidätettävät vaarattomiksi. Usein aseistettu pidätettävä otettiin hallintaan salkoasein ja sauvoin, riisuttiin aseista, sidottiin ja vietiin lähimpään vartiotupaan säilytettäväksi. Komono vastaa nykyaikana poliisin viroista lähinnä konstaapelia.

Lähteet

Yleiset lähteet

• Don Cunningham: Taiho-jutsu,Law and Order in the Age of the Samurai. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5.
• Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9.
• Olavi K Fäit, Anna Tuovinen, Kai Nieminen, Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri. Otava, 1994, 2.p 1999. ISBN 951-1-12746-2.