Chōnin

Chōnin (jap. 町人, "kaupunkilaiset") tarkoittaa Japanissa Edo-kauden alkupuolella syntynyttä yhteiskuntaluokkaa. Yleensä chōninit olivat kauppiaita, mutta joskus myös käsityöläisiä. Teoriassa kauppiaat olivat Edo-kauden tiukassa luokkajaossa (shinōkōshō) alimpana, mutta Japanin kaupunkien kasvaessa ja vaurastuessa he saivat vaikutusvaltaa ja vaurautta. Samaan aikaan kaupunkilaiset erottuivat omaksi ryhmäkseen ja heidän määränsä lisääntyi nopeasti.

Samurait olivat riippuvaisia kauppiaista ja velkaantuivat Edo-kauden aikana pahoin. Tarkoituksensa ja toimeentulonsa menettänyt samurailuokka halveksikin uutta chōnin-elämäntyyliä. Chōninien vauraus oli ristiriidassa maanviljelijöiden ja samuraiden talousvaikeuksien kanssa.

Chōnin-luokalla oli merkittävä vaikutus Japanin kulttuuriin. He toimivat taiteen suojelijoina ja muodostivat oman kungfutselaisuuteen perustuvan etiikkansa. Chōnin-kulttuuri synnytti useita uusia taidemuotoja, kuten kabuki-teatterin ja haiku-runouden, ja useat tieteenalat kehittyvät chōnin-luokan rahoituksen ansiosta. Chōnin-kulttuuriin kuuluivat myös naispuoliset viihdyttäjät, joista geishat nousivat arvostetuiksi. Erityisen selvä chōnin-kulttuuri kehittyi Genroku-kaudella 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa ja Bunka-bunsei-kaudella 1800-luvun alussa.

Lähteet

• Encyclopædia Britannica
• Cortazzi, Hugh: The Japanese Achievement, s. 140 ja 145. London: Sidgwick and Jackson, 1990. ISBN 0-283-99647-1.