Kolttakönkään hotelli
| Kolttakönkään hotelli | |
|---|---|
 Kolttakönkään matkailijahotelli ja ortodoksinen kirkko Paatsjoelta päin nähtynä. |
|
| Osoite | Kolttaköngäs, Petsamo |
| Sijainti | Petsamo |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hotelli |
| Valmistumisvuosi | 1931 (vanha paloi juhannuksena 1937), uusi 1939 (norjalaiset polttivat tammikuussa 1940) ja jälleenrakennettu 1943-1944 (saksalaiset tuhosivat lokakuussa 1944) |
| Purkuvuosi | 1944 |
| Suunnittelija | Aulis E. Hämäläinen (vuoden 1939 hotelli) |
| Rakennuttaja |
Suomen Matkailijayhdistys (vuoden 1939 hotelli) Saksan ilmavoimat (vuoden 1943 hotelli) |
| Omistaja | Saksan ilmavoimat |
| Haltija | Suomen Matkailijayhdistys |
| Käyttäjä |
Suomen Matkailijayhdistys (-1939) Saksan armeija (1943-1944) |
| Kerrosluku | toinen 4 kerrosta ja siipi 2 kerrosta |
|
majoitus noin 80 hengelle vuosien 1939 ja 1943/1944-valmistuneissa hotelleissa |
|
 |
|
Petsamon Kolttakönkäällä (Boris Gleb) sijaitsi vuosina 1921–1944 kolme eri hotellirakennusta, jotka kaikki tuhoutuivat joko tulipalossa tai sotatoimien yhteydessä.
Ensimmäinen hotelli oli puurakenteinen, ja se otettiin hotellikäyttöön vuonna 1921. Rakennuksen olivat alun perin rakentaneet 1800-luvun lopulla venäläiset Petsamon luostarin munkit, mutta se otettiin Suomen valtion hallintaan Petsamon siirryttyä Suomelle. Hotellia tai matkailumajaa hoiti vuosina 1921-1924 Suomen Matkailijayhdistyksen vuokralaisena liikemies ja kirjailija Eero Lampio. Matkailijayhdistys alkoi itse hoitaa matkailumajaa vuodesta 1924 alkaen. Alkuperäistä pientä matkailumajaa laajennettiin 1934 kaksikerroksisella puisella hotellisiivellä ja Paatsjoen rantatörmällä sijainneella ravintolalla. Tämä laajennettu hotellirakennus tuhoutui kuitenkin hotellin keittiöstä alkaneessa tulipalossa 24. kesäkuuta 1937. Palossa kuoli yksi englantilainen matkailija ja useat matkailijat saivat ruhje- ja palovammoja. Palaneessa rakennuksessa oli 18 matkailijahuonetta, joissa oli tilaa kaikkiaan 60-70 matkailijalle. [1]
Toinen hotelli oli funkkistyylinen nelikerroksinen kivirakennus, ja se otettiin käyttöön 6. huhtikuuta 1939. Uudessa hotellissa oli 12 yhden hengen huonetta, 10 kahden hengen huonetta, yksi kaksio ja kolme neljän hengen yhteismajoitushuonetta. Lisäksi hotelliin kuului seurusteluhuone, ruokasali ja ns. norjalaiskahvila. Kesäisin oli käytössä myös viisi kesämajaa, joissa kussakin oli kaksi kolmen hengen huonetta. Kaikkiaan hotellissa oli majoitustilaa 80 henkilölle. Hotellissa oli keskuslämmitys, sähkövalaistus, oma puhelinkeskus ja kaikissa huoneissa lämmin ja kylmä vesi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aulis E. Hämäläinen. [2] Tämä hotellirakennus tuhoutui talvisodan aikana tammikuussa vuonna 1940, kun norjalaiset polttivat sen neuvostojoukkojen lähestyessä Kolttaköngästä.
Kolmannen hotellirakennuksen rakennutti Saksan ilmavoimat, ja se valmistui vuoden 1943 alussa. Hotelli oli vuokrattuna Saksan armeijan käyttöön. Se tuhoutui Lapin sodan aikana saksalaisten joukkojen vetäytyessä Petsamosta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppo J. Partanen : Unelmia ja unelmien raunioita : Lapin matkailun perusta valettiin Petsamon tiellä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Seppo J. Partanen : Kolttaköngäs, Lapin matkailun myyttinen alkukoti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Köngäs (Boris Gleb), Suomen Matkailuyhdistyksen Matkailulehden artikkeli vuodelta 1921 (Petsamo-Seuran sivut)
- Tuhoutuneen taiteen museo : Kolttaköngäksen funkkishotelli (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kolttakönkään matkailumaja paloi eilen aamulla perustuksiaan myöten, Ilta-Sanomat, 25.06.1937, nro 142, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kolttakönkään matkailuhotelli valmiina. Avataan yleisölle huomenna, Helsingin Sanomat, 07.04.1939, nro 94, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kolttakönkään matkailuhotellin piirustukset valmistumassa, Helsingin Sanomat, 16.01.1938, nro 14, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot