Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia (PKD) eli paroksysmaalinen kinesigeeninen koreoatetoosi on harvinainen sairaus, joka aiheuttaa kohtauksellisesti ilmenevän liikehäiriön. Kohtausten välillä sairaus ei aiheuta oireita.[1]

Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia ilmenee yleensä jo lapsuus- tai nuoruusiässä. Kohtauksia laukaisee äkillinen liikkeelle lähteminen, ja ne kestävät yleensä vain alle minuutin kerrallaan, mutta saattavat toistua kymmeniä kertoja päivittäin. Sairaus voi esiintyä suvuittain autosomin kautta vallitsevasti periytyvänä tai satunnaisena. Hoitona käytetään usein karbamatsepiinia, jonka lisäksi fenytoiinin on havaittu tehoavan.[1]

Kohtauksittaisen kinesigeenisen dyskinesian syy ei ole tarkalleen tiedossa, mutta tauti on paikannettavissa tyvitumakkeisiin. Sairauden on epäilty kuuluvan monimuotoiseen neurologisten oireiden ja tautien ryhmään, jolle ominaisia ovat kohtaukselliset oireet ja ionikanavan toimintahäiriö. Samalla henkilöllä tai samassa suvussa saattaa esiintyä kohtauksittaisen kinesigeenisen dyskinesian ohella esimerkiksi epilepsiaa ja migreeniä. Kohtauksittaisen kinesigeenisen dyskinesian ohella muita kohtauksellisia liikehäiriösairauksia ovat kohtauksittainen nonkinesigeeninen dyskinesia ja kohtauksittainen liikunnan aiheuttama dyskinesia. Joskus vastaava oirekuva voi olla sekundaarinen vaiva, jonka taustalla saattaa olla esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mikko Kuoppamäki, Tapani Keränen, Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia - harvinainen liikehäiriö Aikakauskirja Duodecim 2005, viitattu 7.6.2023