Klarjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klarjoki
Klarälven, Trysilelva
Klarjoki virtaa Karlstadin läpi taustalla näkyvään Vänerniin.
Klarjoki virtaa Karlstadin läpi taustalla näkyvään Vänerniin.
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi ja Norja
Läänit Värmlannin lääni ja Hedmarkin lääni
Kunnat Karlstad, Sunne, Torsby ja Trysil, Engerdal
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Götajoen vesistö
Valuma-alue Klarjoen valuma-alue
Pinta-ala 11 847,6 km² [1]
Pääuoman osuudet Götajoki ←Klarjoki ←Trysilelva ←Femundselva ←Gløta ←Røa [2]
Yhtyy Vänern
Joen uoman kohteita
Alkulähde Galtsjøen, Engerdal [3]
  61°52′48″N, 11°43′40″E
Laskupaikka Karlstad ja Skoghall [4]
  59°21′55″N, 13°31′6″E
Läpivirtausjärvet Krakerudsdammen, Höljessjön, Sennsjøen
Esteet Forshaga, Deje, Munkfors, Skymnäsforsen, Forshult, Krakerud, Skoga, Edsforsen, Hölje, Lutufallet, Sagnfossen
Sivu-uomat Skiljen, Uvån, Halgån, Tossan, Varån, Elta, Engera, Sølna
Taajamat Skåre, Forshaga, Deje, Munkfors, Innbygda
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 644 m mpy.
Laskukorkeus 44,33 m mpy. [5]
Korkeusero 599,7 m
Pituus 460 km [6]
Kaltevuus 1,3 m/km
Keskiylivirtaama 560 m³/s (MHQ) [1]
Keskivirtaama 161,5 m³/s (MQ) [1]
Keskialivirtaama noin 58 m³/s (MNQ) [1]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Klarjoki (ruots. Klarälven, norj. Trysilelva, Klara, Femundselva [7]) on Ruotsissa Värmlannin läänissä ja Norjassa Hedmarkin läänissä virtaava noin 460 kilometriä [6] pitkä joki, joka muodostaa Götajoen vesistön pääuoman ylimmän osuuden, lukuun ottamatta aivan pääuoman latvavesistöjä. Klarjoki laskee Karlstadissa Ruotsin suurimpaan järveen Vänerniin [4]. Vänern puolestaan laskee Götajokea myöten Kattegatiin Göteborgissa.[4][2]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä artikkelissa Klarjokeen luetaan jokiosuudet Vänernistä ylöspäin sekä Ruotsin puolella sijaitseva Klarälvenin osuus, joka on noin 300 kilometriä pitkä, että Norjan puolella olevat Trysilelvan ja Femundselvan nimiset osuudet, joiden yhteinen pituus on noin 160 kilometriä. Se, että joella on eri osuuksilla eri nimiä, ei ole harvinaista. Tässä tapauksessa joen nimi vaihtuu valtionrajan ja pitkän järven kohdilla. Femundselva alkaa Engerdalin kunnassa Galtsjøenistä, vaihtaa Trysilin kunnassa Sennsjøen jälkeen nimeään Trysilelvaniksi eli Klaraksi, joka laskee Ruotsin puolella Höljesjönin patojärveen Torsbyssä. Joki kulkee Sunnessa ja Karlstadissa matkallaan Vänerniin. Vaikka jokeen on rakennettu useita jokivoimalaitoksia, ei niiden yläpuoliset patoaltaat ole kovin tilavia.[3][8][6]

Joen yläjuoksu kulkee Etelä-Skandien vuorilla noin 500–750 metrin korkeudessa. Femundenin seudulla se virtaa soiden, padottujen järvien ja lampien välillä. Trysilin seudulla pääuoma ei harhaile enää pienten järvien välillä vaan se on pudonnut laaksoon, josta se ei enää pääse pois. Engerenin kohdalla se alittaa 500 metrin korkeuden. Hieman ennen saapumistaan Sysslebäckiin alkaa joki palmikoida enteenä sille, että joen pudotus jää seuraavalle noin 100 kilometrin matkalla muutamaan metriin. Täällä joki meanderoi niin voimakkaasti kuin se kapeassa V-laaksossa voi tehdä. Tällainen rinteisiin rajoittunut meanderointi on harvinainen ilmiö. Meanderointi loppuu Edebäckissä, jonka jälkeen joki putoaa nopeasti alemmaksi. Sen vakuudeksi on joessa viisi vesivoimalaitosta. Ennen Munkforsia tekee joki muutaman meanderimutkan ennen Munkforsin voimalaa. Joen loppuosuus on luonteeltaan tavanomaista ja jokimaisema muodostuu maalaismaisemasta, jota rikkoo alas mentäessä suurenevat taajamat.[4][8][9][10]

Karlstadin taajama-alueella sijaitsee joen monihaarainen suisto. Joki jakautuu ensin itäiseen ja läntiseen haaraan. Läntinen haara kääntyy etelään ja jakautuu siellä kosteikkoalueella läntiseen Dingelsundådraniin ja eteläiseen Skoghallsådraniin, jotka laskevat Kattfjordeniin, ja koilliseen päin johtavaan haaraan, joka päätyy Hammarösjöniin. Itäinen haara jakautuu kahtia eteläiseen ja itäiseen haaraan, jotka laskevat Hammarösjöniin. Itäisestä haarasta on vielä etelään johtava ja suluilla rauhoitettu kanava. Suistoalue on luonteeltaan joko kaupunkimainen tai umpeen kasvava, riippuen alueesta. Suistoalueella sijaitsee Karlstadin satama-alue.[4]

  • Jokimaisemaa Karlstadissa, Bonnierin julkaisu vuodelta 1865
    Jokimaisemaa Karlstadissa, Bonnierin julkaisu vuodelta 1865
  • Suiston ensimmäinen haarautumiskohta.
    Suiston ensimmäinen haarautumiskohta.
  • Ilmakuva ensimmäisestä haarautumasta
    Ilmakuva ensimmäisestä haarautumasta
  • Itäisen haaran kivisilta
    Itäisen haaran kivisilta
  • Norjan suurin laskettelukeskus Innbygdassa
    Norjan suurin laskettelukeskus Innbygdassa
  • Koskiosuus Trysilelvalla
    Koskiosuus Trysilelvalla
  • Nybergsundin silta Trysilelvalla
    Nybergsundin silta Trysilelvalla
  • Rafting
    Rafting

Klarjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Klarjoen valuma-alueen pinta-alaksi ilmoitetaan 11 848 neliökilometriä ja sen pääuoman pituus on 460 kilometriä, tulee sen keskileveydeksi vain 25,8 kilometriä. Joki virtaakin suurimman osan matkastaan kapeassa laaksossa. Kapea valuma-alue johtaa myös siihen, että pääuoman sivujokien valuma-alueet ovat pieniä.[7][3]

Vesistön pääuoma alkaa Ruotsin puolelta Rogenista, jonka ympäristö kuuluu Jämtlandin Härjedaleniin ja Taalainmaan Älvdaleniin. Rogenin lasku-uoma laskee Etelä-Trøndelagin ja Innlandetin lääninrajaa seuraten Femundeniin. Järven valuma-alue sijaitsee Rørosin, Engerdalin, Osiin ja Tolgan kunnissa ja alempana pääuoman valuma-alue kuuluu lisäksi Rendaleniin. Ennen Ruotsin rajaa se virtaa vielä Trysilin läpi. Heti Ruotsin puolella joen valuma-alueen lounaisraja pysyttelee aluksi Torsbyn ja Hagforsin kuntien alueella, mutta koillisessa se ylittää Malungin rajan Taalainmaalla. Pääuoma laskee lopuksi Karlstadin kunnan alueelle, mutta joen sivuhaarojen valuma-alueet kuuluvat myös Filipstadin, Sunnen, Forshagan ja Kilin kuntien alueille.[3][4]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (55 %), turve (16 %), kalliomaa (16 %), hiekka ja sora (0,7 %), multamaa (3 %), savimaa (0,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (62 %), soita ja kosteikkoja (13 %), kalliomaita (11 %), viljelymaita (2 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,7 %) sekä joutomaita (5 %). Näiden lisäksi on 7,2 % vesistöjä.[11]

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 226 patoa, joista viidenneksellä säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 1 237 miljoonaa kuutiometriä.[11]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klarjoki kuuluu Götajoen vesistöön (vesistöaluetunnus 108), jonka valuma-alueen pinta-ala on 50 229 neliökilometriä (km²) ja jonka pääuomaan kuuluvat alajuoksulla Götajoki ja Vänern. Sitten pääuomaksi on Vänernin yläjuoksulta valittu virtaamaltaan ja pituudeltaan suurin Klarjoki. Götajoki laskee Kattegatiin, joka luetaan kuuluvaksi Itämeren piiriin. Kattegat avautuu Skagerrakiin ja Pohjanmereen, joka on osa Atlanttia. Klarjoen valuma-alueen pinta-ala on 11 848 km² [1] eli 24 % koko vesistön pinta-alasta. Joki laskee Vänerniin Karlstadissa, jossa sen monihaarainen suistoalue aukeaa lännessä Kattfjorediin ja idässä Sättersholmsfjordeniin. Suiston edessä sijaitsee Hammarönin saari.[7][4][3]

Pääoman kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko vesitöalueen pääoman pituudeksi tulee 731 kilometriä. Alin osuus kuulu Götajoelle, joka on 90 kilometriä pitkä. Sitten alkaa Vänarnin 140 kilometriä pitkä järviosuus. Sitten tulee Klarjoen valuma-alueen osuus, jonka valuma-alueen pääuoma on noin 460 kilometriä pitkä. Valuma-alueen nimi johtuu siitä, että joella on Klarjoen nimi sen laskiessa Vänerniin. Klarajoen eri osuuksilla on kuitenkin kolme nimeä edellä esitetyllä tavalla. Pääuomaan kuuluvat niiden lisäksi vielä Galtsjøen, Gløta-joki, Femunden, Røa-joen vesireitti (useita järviä) ja lopuksi Rogen. Viimeinen järvi sijaitsee valtioiden rajalla, mutta silläkin on lyhyitä tulopuroja, joita ei tässä esitellä. Oheisessa avattavassa luettelossa on eritelty pääuoman osuuksia Vänernistä ylöspäin.[7][3]

Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klarajoen pääuomalla on useitakin jokia, mutta suuri osa sivu-uomista ovat puroja. Valuma-alueen kapeuden vuoksi niillä on pieni valuma-alue, mutta niiden virtaamat ovat alueen sateisuuden vuoksi alankojen joia suuremmat. Seuraavassa taulukossa on vain valuma-alueen suurimmat sivu-uomat. Tietojen lähteet on lueteltu oikeanpuoleisessa sarakkeessa ja niiden merkitys on esitetty taulukon alla.

Sivu-uoman
nimi
  		Yhtyy
Klarjokeen
(km suusta) 		Pääuoman
kohta
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
(MQ m³/s)
  		Valuma-alue
(km²)
  		Lähteet
 
 
Gravån 14 Klarjoki 0,5 49 1,1,1,–,2,2
Kvarntorpsån 28 Klarjoki 2 226 1,1,1,–,2,2
Tångån 31 Klarjoki 0,6 57 1,1,1,–,2,2
Skiljen 36 Klarjoki 4 293 1,1,1,–,2,2
Rannån 65 Klarjoki 1 89 1,1,1,–,2,2
Enån 81 Klarjoki 0,7 54 1,1,1,–,2,2
Lovisebergsälven 95 Klarjoki 1 106 1,1,1,–,2,2
Uvån/Årosälven 103 Klarjoki 90 23 1 670 1,1,1,4,2,2
Noret 111 Klarjoki 3 229 1,1,1,–,2,2
Halgån 147 Klarjoki 6 327 1,1,1,–,2,2
Värån 176 Klarjoki 2 139 1,1,1,–,2,2
Fämtan 201 Klarjoki 5 287 1,1,1,–,2,2
Likan 217 Klarjoki 2 112 1,1,1,–,2,2
Lettan 244 Klarjoki 0,3 1,1,1,–,2,–
Tossan 250 Klarjoki 7 470 1,1,1,–,2,2
Höljan 272 Klarjoki 4 282 1,1,1,–,2,2
Varån 279 Höljessön 6 409 1,1,1,–,2,2
Havsvallen 282 Höljessön 0,7 52 1,1,1,–,2,2
Lutua/Lötån 291 Trysilelva 2 153 1,1,1,–,2,2
Grøna 397 Trysilelva 627 3,3,3,–,–,5
Kålåa 310 Trysilelva 3,3,3,–,–,–
Hundselbekken 378 Trysilelva 3,3,3,–,–,–
Flena 382 Trysilelva 36 193 3,3,3,5,–,5
Elta 389 Trysilelva 195 3,3,3,–,–,5
Engera 403 Trysilelva 49 17 401 3,3,3,5,5,5
Sølna 458 Femundselva 395 3,3,3,–,–,5
Sømåa 469 Isteren 492 3,3,3,–,–,5
Tufsinga 502 Femunden 3,3,3,–,–,–
Mugga 526 Femunden 3,3,3,–,–,–

Lähteet: 1 = [4], 2 = [12], 3 = [3], 4 = Uvån, 5 = norjankieleisestä wikipediasta

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rogen järvi tunturilta nähtynä.

Valuma-alueen pääuomassa sijaitsevia järviä ovat: Höljessjön, Sennsjøen, Galtsjøen, Isteren, Femunden ja Rogen. Sivujokien suuria järviä ovat esimerkiksi seuraavat:

Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohijuoksutus Höljesin padolla

Klarjoen valuma-alueella on Ruotsin puolella 17 suurempaa vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 351,2 megawattia ja vuosittainen tuotto 1 281 gigawattituntia, ja Norjan puolella kolme vesivoimalaitosta. Klarjoen pääuomassa sijaitsevat voimalat ovat alhaalta ylöspäin lueteltuna: Forshaga, Deje, Munkfors, Skymnäsforsen, Forshult, Krakerud, Skoga, Edsforsen, Höljes, Lutufallet ja Sagnfossen.[8][4][3]

Kvarntorpsån valuma-alueella sijaitsee Domleälvenin alajuoksulla sijaitsee Dömle, Skiljenin valuma-alueella on Lusteniin laskevassa koskessa Mölnbacka, Lovisebergsälvenin alajuoksulla Forshults Kvarn, Halgån jyrkässä osassa Brattfall, Näckånin vettä hyödyntää pieni voimala Näckån, Tossanin joessa on Tåsan ja Tossanin yläjuoksulla toimii padottujen järvien varassa Äggsjön (Eggsjön). Lettanjoessa toimii lisäksi Lettenin pumppuvoimalaitos, jonka toimii säätövoimana pääuoman muille voimalaitoksille. Norjan puolella toimii vielä Hyllan, joka toimii Lillhyllsjøen ja Engeren välissä 324 metrin pudotuksella.[8][4][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 4395–4935, 26.10.2021 (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Götajoen pääuoman alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 26.10.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Klarjoen yläjuoksu, Norgeskart, Viitattu 29.10.2021
  4. ↑ a b c d e f g h i j k Klarjoen alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 26.10.2021. (ruotsiksi)
  5. ↑ Fakta om Vänern smhi.se. 19.5.2021. Norrköping: SMHI. Viitattu 26.10.2021. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c Klarälven Nationalencyklopedin. Viitattu 4.6.2020. (ruotsiksi)
  7. ↑ a b c d Sveriges vattendrag (PDF) SMHI Faktablad NR 44 – 2010. Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Viitattu 4.6.2020. (ruotsiksi)
  8. ↑ a b c d Klarälven vattenkraft.info. Viitattu 4.6.2020. (ruotsiksi)
  9. ↑ Klarälven | Vildmark i Värmland vildmark.se. Impera kommunikation AB. Arkistoitu 12.1.2017. Viitattu 7.9.2019. (ruotsiksi)
  10. ↑ River Plains and Sea Coasts. University of California Press. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2020). (englanniksi)
  11. ↑ a b Klarälven (Excel-tiedosto), Vattenwebb, SMHI, viitattu 30.10.2021 (ruotsiksi)
  12. ↑ Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI, viitattu 30.10.2021 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klarjoki&oldid=20881250”