Klandestiinikirjallisuus
Klandestiinikirjallisuudella tarkoitetaan salaisesti levitettyä "maanalaista" filosofista kirjallisuutta. Yleisesti nimityksellä viitataan ennen kaikkea Ranskassa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa levitettyyn varhaiseen valistuskirjallisuuteen, jonka arvostelun kohteena oli tavallisesti Ranskan katolinen kirkko.
Klandestiinikirjallisuudessa saatettiin esimerkiksi kyseenalaistaa uskonnollisia tai muita auktoriteetteja, tai levittää muita ajatuksia, joiden julkinen esittäminen oli tuohon aikaan vaarallista. Siksi tällainen kirjallisuus painettiin sensuurin välttämiseksi laittomasti Ranskassa tai ulkomailla. Osa kirjallisuudesta levitettiin ainoastaan käsin kirjoitettuina kopioina. Yleensä ajatuksia ei ollut tarkoituskaan levittää laajalti tavallisen kansan pariin, vaan ainoastaan oppineiden keskuudessa.
Salaa julkaistun kirjallisuuden aalto nähtiin Neuvostoliitossa, missä levitettiin niin sanottua samizdat-kirjallisuutta.[1] Islamin tutkijat ja tulosten popularisoijat länsimaissa ovat myös julkaisseet kirjojaan salanimellä. Tällaisiin kuuluu Norbert G. Pressburgin Goodbye Mohammed (2009) (saksaksi),[2] ja Peter Townsendin The Mecca Mystery (2018) (englanniksi).[3] Alan tutkijoista osa julkaisee salanimellä (esim. Christoph Luxenberg ja Ibn Warraq).[4]
1700-luvun klandestiinikirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Histoire de Caléjava (Claude Gilbert, 1700)
- Examen de la religion (César Chesneau Dumarsais, n. 1705)
- Origine des êtres et espèces (Henri de Boulainviller, 1705–1710?)
- Difficultés sur la religion (Robert Challe, n. 1710–1712?)
- Lettre sur les difficultés de l'étude de l'Ecriture (Francis Hare, 1714)
- Traité des trois imposteurs ("Kolme huijaria") eli L'esprit de Spinoza ("Spinozan henki", 1719) (tekijä tuntematon, sisältää katkelmia: Hobbes, La Mothe-Le-Vayer, Naudé, Spinoza, yms.)
- Infaillibilité du jugement humain (William Lyons, 1719)
- Le Philosophe (César Chesneau Dumarsais, n. 1720)
- Lettre de Thrasybule à Leucippe (Nicolas Fréret, n. 1720)
- (Mon) Testament ("Testamentti") (Jean Meslier, julkaistu postuumisti n. 1729)
- Extrait du Discours sur les miracles (Emilie du Châtelet, n. 1727–1729?)
- Essais sur la recherche de la vérité (tekijä tuntematon, n. 1730)
- Traité de la liberté (Fontenelle, Nouvelles libertés de penser, 1743)
- Sentimens des philosophes sur la nature de l'âme (Benoit de Maillet, Nouvelles libertés de penser, 1743)
- Réflexions sur l'existence de l'âme et de Dieu (tekijä tuntematon, Nouvelles libertés de penser, 1743)
- Recherches sur l'origine du despotisme oriental (Nicolas-Antoine Boulanger, 1755)
- Jordanus Brunus redivivus (tekijä tuntematon, n. 1770)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Groß, Markus: Audiatur et altera pars –Revisionistische Islamwissenschaft und ihre Rezeption. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion V. Der Koran als Werkzeug der Herrschaft. Schiler & Mücke, 2020. ISBN 978-3-899930-215-8.
- Kaitaro, Timo: Ranskalainen valistus ja järjen kritiikki, teoksessa Korkman, Petter & Mikko Yrjönsuuri (toim.) (1999): Filosofian historian kehityslinjoja. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 951-662-708-0.
- Kaitaro, Timo: Valistus ja järjenkäytön julkisuus: 1600-luvun oppineet libertiinit ja 1700-luvun klandestiinikirjallisuus. Ennen & nyt 3/2001.
- Mori, Gianluca: Clandestine E-Texts (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Klandestiini-käsikirjoitukset. Digitaaliset aineistot Kansalliskirjasto.
- Clandestine E-Texts from the Eighteenth Century (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- McKenna, Antony: Les manuscrits philosophiques clandestins de l'Age classique: bilan et perspectives des recherches (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Mothu, Alain: Bibliographia Clandestina - Bibliographie de la littérature philosophique hétérodoxe et clandestine de l'âge classique (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)