De tribus impostoribus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

De tribus impostoribus (Kolme huijaria) on ateismin historiaan kuuluva olemassa olleeksi väitetty kirja, josta ei ole löytynyt yhtä kappaletta. Kirjassa olisi käsitelty kolmea huijariksi sanottua uskonnon perustajaa, Moosesta, Jeesusta ja Muhammedia. Tekijöiksi on arvailtu filosofeja ja muita oppineita.[1]

Alun perin 1200-luvulla kirjan kirjoittajaksi väitettiin Saksan keisari Fredrik II:ta. Kun hän suhtautui uskontoihin kriittisesti, hänen kerrottiin nimittäneen Moosesta, Jeesusta ja Muhammedia suurimmiksi huijareiksi, jotka ovat koskaan eläneet.[2] tai kirjoittaneen heistä kirjankin nimeltä De tribus impostoribus ("Kolme huijaria").[2][3] Tämän nimistä kirjaa ei tiettävästi ollut olemassa, mutta sen kirjoittajiksi epäiltiin myöhemmin monia muitakin kirkon vastustajia, viimeisenä vielä 1600-luvulla Spinozaa.[3]

Kirjan olemassaolosta kiisteltiin 1700-luvulle saakka, jolloin syntyi kaksi sen latinaksi ja ranskaksi kirjoitettua seuraajaa, joiden sisältö oli kirkonvastainen julistus. Kirjat herättivät runsaasti keskustelua, johon osallistui myös Voltaire.[1]

Kirjan käsikirjoitus "löytyi" 1600-luvulla, ja se julkaistiin pienenä painoksena ja sitä kopioitiin myös käsin. Kirja ilmestyi 1719 Amsterdamissa nimellä La vie et l’esprit de Mr: Benoit de Spinoza. Kirjaa on sanottu ateistin Raamatuksi, sillä se on hyvin voimakkaasti uskontojen vastainen. Yksi kappale sitä on Helsingin yliopiston kirjastossa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Timo Saloviita: Kolme huijaria. Kanava, 2018, nro 3, s. 49.
  2. a b Egon Friedell: ”Inkubaatioaika”, Uuden ajan kulttuurihistoria, Eurooppalaisen sielun kriisi mustasta surmasta maailmansotaan asti, I osa (johdanto, renessanssi ja uskonpuhdistus), s. 173. Suomentanut Erik Ahlman. WSOY, 1945.
  3. a b Bertrand Russell: Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, 1. osa, s. 521–525. WSOY, 1992. ISBN 951-0-17867-5.
  4. Mika Hakkarainen: Vaarallisia kirjoja Scripta selecta. 16.9.2016. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]