Kisapirtti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kisapirtti on hirsirakennus Kangasalan Liutussa, Pitkäjärven eteläpuolisella harjulla, 12 kilometrin päässä Tampereen keskustasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisapirtti julkisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Hiihtoseura järjesti ennen talvisotaa Pitkäjärven harjulle retkeilymajan. Kisapirttiä alettiin rakentaa kevättalvella vuonna 1938 ja syyskuun lopulla pidettiin yleisölle avajaiset. Samoihin aikoihin tehtiin myös Kisapirtillä hyppyrimäki Pitkäjärven jyrkälle Eteläharjulle. Nykyään mäki on ollut jo kauan poissa käytössä. Hiihtomajan vihkiäiskilpailut järjestettiin sunnuntaina 22.1.1939. Tällöin lehdet mm. Aamulehti kirjoitti paljon Kisapirtistä. Esimerkiksi Kisapirtin avajaisista, kilpailuista ja hyppyrimäen ennätyksistä. Kausi jäi kuitenkin merkittävien kilpailujen osalta ainoaiksi. Tampereen Hiihtoseuran toiminta hiipui sotavuosien jälkeen ja tavoite loppui tehdä Kisapirtistä Tampereen hiihtomajan urheilukeskus.

Kunnostamisen hiipuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisapirtti myytiin Tampereen Kotkille vuonna 1950. Kotkilla maja oli muutaman vuosikymmenen ja toimintaa siellä oli niin harvoin, että maja joutui paljon ilkivallan kohteeksi. Kisapirttiä päästiin tuhoamaan pahin seurauksin. Vehmaisten Urheilijat osti Kotkilta pirtin vuonna 1959. Pirtti oli tällöin hirveässä kunnossa. Ikkunat ja kaikki irtain oltiin rikottu ja kirkkokamiina kaadettu. Pirttiä alettiin kunnostaa ahkeralla työllä. Pirtti oli niin huonossa kunnossa, että esimerkiksi kattokin piti korjata ja savupiippu muurata uudestaan. Silloin Kisapirttiä alettiin kunnostaa.

Kisapirtin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maja kunnostettiin ja seuraväki teki majalle johtavan tien, Kisapirtintien. Vuonna 1960 vappuaattona Vehmaisten urheilijat järjesti ensimmäisen yleisötilaisuuden juuri remontoimassa majassa. Alkoi Kisapirtin aika. Kisapirttiä alettiin käyttää monin tavoin. Pirtillä esimerkiksi esiinnyttiin, tanssittiin, harjoiteltiin, kilpailtiin ja pirttiä vuokrattiin myös muille seuroille ja järjestöille. Vehmaisten urheilijat myivät Kisapirtin vuonna 1972 Tampereen kaupungille, koska seuraväki alkoi uupua pirtin suururakasta ja jatkuvasta huolenpidosta ja kunnostamisesta. Myöhemmin kuitenkin Vehmaisten urheilijat vuokrasivat Tampereelta Kisapirtin vuonna 2001. Seuran tehtävänä on elvyttää pirttiä monin tavoin. Nykyään Kisapirtillä voi järjestää esimerkiksi häitä, perhejuhlia, retkiä tai pikkujouluja. Kisapirtillä myydään myös lämmintä mehua ja pullaa talvisin lähinnä hiihtäjille. Pirtiltä lähtee myös hiihtolatu 5 kilometriä Tamperetta kohti.

Sisä- ja ulkotilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirtti on kaksikerroksinen. Istumapaikkoja on Kisapirtillä sadalle hengelle. Sisällä on sali, jossa on suuret pirttipöydät. Pirtillä on myös sähkölämmitys, takka, kylmä- ja lämminvesi, viileää säilytystilaa, parvi, orkesterikoroke ja kaksi sähköliettä. Pihalla on vapaasti parkkipaikkoja.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisapirtti sijaitsee suunnilleen yhden kilometrin pituisella Kisapirtintiellä, Pitkäjärven eteläharjun päädyllä, 12 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Pirtin luota lähtee myös jyrkästi alaspäin menevä vanha hyppyrimäki ja talvisin hiihtolatu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]