Kiipijäkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiipijäkala
Thaimaasta pyydetty yksilö
Thaimaasta pyydetty yksilö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Anabantiformes
Heimo: Kiipijäkalat Anabantidae
Suku: Kiipijäkalat Anabas
Laji: testudineus
Kaksiosainen nimi

Anabas testudineus
(Bloch, 1792)

Synonyymit[2]
Useita synonyymejä
  • Anthias testudineus Bloch, 1792
  • Amphiprion testudineus (Bloch, 1792)
  • Antias testudineus (Bloch, 1792)
  • Sparus testudineus (Bloch, 1792)
  • Perca scandens Daldorff, 1797
  • Anabas scandens (Daldorff, 1797)
  • Lutjanus scandens (Daldorff, 1797)
  • Sparus scandens (Daldorff, 1797)
  • Amphiprion scansor Bloch & Schneider, 1801
  • Lutjanus testudo Lacepède, 1802
  • Anabas spinosus Gray, 1834
  • Anabas variegatus Bleeker, 1851
  • Anabas macrocephalus Bleeker, 1855
  • Anabas microcephalus Bleeker, 1857
  • Anabas trifoliatus Kaup, 1860
  • Anabas elongatus Reuvens, 1895
  • Anabas testudineus lacustri Das, 1966
  • Anabas testudineus ricei Das, 1966
  • Anabas testudineus riveri Das, 1966
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kiipijäkala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kiipijäkala Commonsissa

Kiipijäkala[3] (Anabas testudineus) on kiipijäkalojen (Anabantidae) heimoon kuuluva makeassa ja murtovedessä pääasiassa trooppisilla alueilla elävä veden pohjalla aikaansa viettävä kalalaji.[4] Se on sukunsa kiipijäkalat (Anabas) tyyppilaji.[5]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiipijäkalan pää. Kuvassa a) Kalan kidukset b) Lehtimäinen elin, joka toimii ilmaa hengittävinä keuhkoina

Kiipijäkala on tavallisesti noin 12,5 senttimetrin mittainen ja voi maksimissaan kasvaa noin 25 senttimetrin mittaiseksi.[4] Se voi painaa enintään 150 grammaa.[6] Väritys vaihtelee tummanvihreästä vaaleanvihreään vatsan ollessa hyvin vaalea. Selkäpuolen väri vaihtelee tummanvihreästä oliivinvihreään. Pään vatsapuolella on pitkittäisiä raitoja. Kiduskannen takareunassa on tumma täplä. Silmien väri on kullertavan punainen. Ruumiin muoto vaihtelee hyvin paljon esimerkiksi yksilön iästä ja sen ravitsemustilasta riippuen. Päässä on suomuja, joita on 4–5 riviä silmien välissä. Kalan selkäevässä on 16–20 piikkiruotoa ja 7–10 pehmeää ruotoa. Peräevässä on 9–11 piikkiruotoa ja 8–11 pehmeää ruotoa.[4] Sillä on kylkiviivallaan 26–32 suomua. Kylkiviivan yläpuolella on 3–4 ja alapuolella 8–11 suomuriviä.[5] Kiipijäkala omaa ylimääräisen hengityselimen, jolla se kykenee he hengittämään ilmaa.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiipijäkalaa tavataan Aasiassa alueella Intiasta Wallacen linjalle asti Kiina mukaan luettuna.[4] Lajin kuvannut Marcus Elieser Bloch ilmoitti sen tyyppisijainniksi virheellisesti Japanin, missä lajia ei kuitenkaan luonnonvaraisesti esiinny.[7] Se elää pääasiassa kanavissa, järvissä, lammissa, soilla ja estuaareissa, yleensä alueilla joissa kasvillisuus on tiheää. Se voi sietää äärimmäisen epäsuotuisiakin elinympäristöjä ja suosii etenkin sameaa, seisovaa vettä,[4] jossa on usein niukasti happea.[6] Kuivan kauden aikana kiipijäkala pysyttelee vedenalaisiin metsiin ja pensaisiin yhteydessä olevissa vesialtaissa, mutta voi selviytyä kuivan kauden ajan hautautuneena mudan alla ilman vettä jopa kuusi päivää kerrallaan,[4][8] mikäli sen hengityselimet vain pysyvät kosteina.[4]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiipijäkalan ravintoa ovat kalojen poikaset, makrofyytit eli suurkasvit ja katkaravut.[4] Se ottaa happea ilmasta joko kiiveten vedestä ylös tai vedenpinnasta. Kosteina öinä se monesti vaihtaa vesistöä liikkuen maan pinnalla kidustensa vieressä olevien piikkiensä ja rintaeviensä avulla.[6] Kutu tapahtuu sadekauden alussa. Koiras kietoo itsensä naaraan ympärille ja hedelmöittää munat samalla kun naaras laskee ne. Mätimunat kudetaan avoimeen,[7] niukkahappiseen veteen ja ne kelluvat sen pinnalla[4] noin yhden vuorokauden ajan ennen kuoriutumistaan. Yksittäinen naaras tuottaa yhden kudun aikana 5 000–35 000 munaa. Poikaset ovat kuorituessaan 2–3 millimetrin mittaisia ja alkavat uida vapaasti noin kahden päivän ikäisinä.[7]

Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiipijäkala on suosittu akvaariokala ja sitä myydään myös ruokakalana[6] varsinkin kaakkois-Aasiassa, missä sen lihaa pidetään maukkaana. Ruotoisuutensa vuoksi se ei kuitenkaan ole parhaassa mahdollisessa arvossa. Kiipijäkala on hyvin kuuluisa kyvystään liikkua maan pinnalla. Markkinoilla sitä yleensä myydään elävänä, missä se pidetään hengissä monien päivien ajan pitämällä kala kosteana.[4] Kiipijäkalaa viljellään kaupallista käyttöä varten useissa maissa, ja ainakin Filippiineillä, Papua-Uusi-Guineassa ja joillakin Australian läheisillä Tyynenmeren saarilla se on sittemmin vakiintunut luontoon.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahmad, A.B., Hadiaty, R.K., de Alwis Goonatilake, S., Fernado, M. & Kotagama, O.: Anabas testudineus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  2. Synonyms of Anabas testudineus FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  3. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 105. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  4. a b c d e f g h i j k Anabas testudineus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  5. a b Leng, Sy Vann; Baran, Eric; Chheng, Phen; Touch, Bun Thang: Biological Reviews of Important Cambodian Fish Species, Based on Fishbase 2004, s. 99, 104. (s. 104 ilmeisen tod.näk. virhe kohd. "Scale rows below lateral line", lukee "811" vaikka luult. p.o. "811"). . Teoksen verkkoversio.
  6. a b c d Burnie, David (päätoim.): Eläimet: suuri ensyklopedia, s. 511. Readme, 2010. ISBN 978-952-220-243-7.
  7. a b c d Anabas testudineus (Climbing Perch) Seriously Fish. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  8. Aggressive ’walking’ fish is heading south towards Australia, scientists warn The Telegraph. 2.6.2015. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)