Kiinantammisilkkikehrääjä
| Kiinantammisilkkikehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
| Heimo: | Riikinkukkokehrääjät Saturniidae |
| Alaheimo: | Saturniinae |
| Suku: | Antheraea |
| Laji: | pernyi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antheraea pernyi |
|
| Katso myös | |
Kiinantammisilkkikehrääjä (Antheraea pernyi) on riikinkukkokehrääjiin kuuluva, kookas itäaasialainen perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinantammisilkkikehrääjä on kookas perhonen, jonka siipien pohjaväri on kellanruskea, eikä väri vaihtele kovin paljon eri yksilöiden välillä. Etusiiven kärki kaartuu etenkin koiraalla voimakkaan sirppimäisesti. Jokaisen siiven keskellä on värikäs, keskeltä läpikuultava silmätäplä ja takasiivissä silmätäplän ulkopuolen tummassa reunuksessa on keltaista väriä. Siipiväli 110–152 mm.[1]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinantammisilkkikehrääjää tavataan Itä-Aasiasta Intiaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Euroopassa laji on levinnyt luontoon osassa Espanjaa ja Baleaareilla. Aikuiset perhoset lentävät kahtena sukupolvena toukokuussa ja elokuussa.
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammimetsissä viihtyvä laji, jonka molemmat sukupuolet lentävät yöllä ja tulevat valolle. Aikuiset perhoset kuoriutuvat koteloista aamupäivällä. Naaras houkuttelee koiraita luokseen tuottamiensa feromonien avulla. Se munii ensimmäiset noin 30 munaa lepopaikkansa ympäristössä sijaitseville lehdille ja loput lennosta ravintokasveille.
Toukan tuottamaa silkkiä kutsutaan tussah-silkiksi[2].
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka käyttää ravinnokseen pääasiassa eri tammilajeja (Quercus), mutta voi elää myös mm. pyökillä (Fagus sylvatica), koivuilla (Betula) sekä jalokastanjalla (Castanea sativa).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- WildSilkbase (englanniksi)
- Wormspit.com (englanniksi)