Kiinan rannikkovartiosto
Kiinan rannikkovartiosto (kiin.: 中国海警局; pinyin: Zhōngguó hǎijǐngjú) on vuonna 2013 perustettu Kiinan kansantasavallan rannikkovalvonnasta vastaava viranomainen. Rannikkovartiosto toimii osana aseistettua kansanpoliisia, joka on Kiinan sotilashallinnon alainen puolisotilaallinen turvallisuusviranomainen.[1] Rannikkovartiosto on olemassaolonsa aikana osallistunut useisiin operaatioihin Kiinan ominaan pitämillä kiistanalaisilla merialueilla.[2] Rannikkovartiostoksi sen käyttämä kalusto ja alusluokat ovat huomattavan raskaita, ja rannikkovartiosto onkin organisaatiorakenteen ja kaluston osalta kehittynyt jatkuvasti sotilaallisempaan suuntaan.[2][1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen rannikkovartioston perustamista Kiinan rannikkoturvallisuudesta vastasivat lukuisat eri viranomaiset. Nykyisen kaltainen rannikkovartiosto perustettiin vuonna 2013 Kiinan presidentti Xi Jinpingin käskystä. Rannikkovartiosto perustettiin sulauttamalla yhteen viisi erillistä rannikkoturvallisuudesta vastannutta toimijaa.[2] Rannikkovartiosto perustettiin aluksi siviilihallinnon alaisuuteen.[1]
Rannikkovartioston vahvistaminen ja organisaation yhdenmukaistaminen ovat olleet osa kehitystä, jossa Kiina pyrkii saamaan lähialueiden resurssirikkaita merialueita ja keskeisiä merenkulkuväyliä oman kontrollinsa alle. Rannikkovartiosto onkin perustamisestaan asti osallistunut useisiin operaatioihin, joissa Kiina pyrkii haastamaan naapurivaltioitaan ja kaappaamaan kiistanalaisia merialueita hallintaansa.[2]
Esimerkiksi vuonna 2013 rannikkovartiosto ajatui selkkaukseen Filippiineille kuuluvan aluksen kanssa Etelä-Kiinan merellä. Vuonna 2014 Kiinan rannikkovartioston alus törmäsi Vietnamin rannikkovartioston alukseen, joka pyrki estämään kiinalaisen öljynporauslautan rakennustöitä kiistellylle merialueelle. Vuonna 2016 rannikkovartiosto esti voimakeinoin indonesialaista alusta pidättämästä kalastusalusta. Myös myöhemmin rannikkovartioston alukset ovat toistuvasti aiheuttaneet vaaratilanteita muille aluksille, jotka liikkuvat Kiinan kiistanalaisilla lähivesillä.[2]
Rannikkovartiostoa ollaan viime aikoina siirretty yhä enemmän osaksi Kiinan asevoimia, ja sen valtuuksia sotilaalliseen voimankäyttöön on lisätty.[2] Vuodesta 2018 rannikkovartiosto on toiminut Kiinan puolisotilaallisten poliisivoimien, ns. aseistetun kansanpoliisin alaisuudessa.[1] Vuodesta 2021 Kiinan lainsäädäntö on sallinut rannikkovartiostolta myös tappavan voiman käytön sellaisia toisen valtion aluksia vastaan, jotka tavataan Kiinan ominaan pitämillä merialueilla. Osana kehityskulkua rannikkovartiosto on myös saanut käyttöönsä yhä raskaampia ja sotilaalliseen voimankäyttöön soveltuvampia aluksia.[2]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin Kiinan rannikkovartiosto toimi siviilihallinnon alaisuudessa. Vuodesta 2018 se siirrettiin osaksi sotilashallinnon hallinnoimia joukkoja. Kiinan sotilashallinnon rauhanajan organisaatiossa ranikkovartiosto toimii osana aseistettua kansanpoliisia. Sodan ajan tehtäviä varten se voidaan kuitenkin alistaa osaksi Kansan vapautusarmeijaa eli Kiinan varsinaisia asevoimia.[1]
Organisaatiouudistuksen jälkeen rannikkovartioston ja Kiinan varsinaisen sotalaivaston eli Kansan vapautusarmeijan laivaston välinen yhteistyö on tiivistynyt. Laivaston upseereita on esimerkiksi siirretty rannikkovartioston johtotehtäviin ja myös muuta henkilöstöä ja kalustoa on siirretty laivastolta rannikkovartioston käyttöön. Rannikkovartiosto on saanut käyttöönsä myös laivaston käytöstä poistettuja raskaita sota-aluksia kuten hävittäjiä ja fregatteja.[1]
Rannikkovartioston toimintaa johtaa Kiinan rannikkovartiostovirasto. Viraston alaisuudessa toimii kolme alueellista alijaostoa, jotka vastaavat pohjoisista, keskisistä ja eteläisistä merialueista.[1]
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinan rannikkovartiosto on aseistettu huomattavan raskaasti, ja se muistuttaa kalustonsa osalta enemmän varsinaista sotalaivastoa kuin rannikkovartiotehtäviin tarkoitettua joukkoa.[2] Esimerkiksi vuonna 2019 rannikkovartioston käytössä oli 130 sellaista alusta, joiden uppouma oli vähintään 1 000 tonnia. Tämä tekee Kiinan rannikkovartiostosta maailman raskaimmin varustellun rannikkovartioyksikön. Yhteensä rannikkovartioston käytössä on yli 200 laivaa ja ilma-alusta.[1]