Kihlakunnankatselmus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kihlakunnankatselmus on aiemmin Suomessa ja Ruotsissa käytössä ollut katselmus, jonka suoritti kihlakunnanoikeuden tuomari ja lautakunta. Tällaisella kiinteistön tarkastuksella pyrittiin selvittämään tilusriita tai rajamerkkiriita, jos riitaantuneet maanomistajat eivät pystyneet keskenään sopimaan tiluskatselmuksesta. Kihlakunnankatselmus päättyi erityisen katselmustuomion julistamiseen, jossa määrättiin myös katselmuksen kustannusten maksajista.[1][2]

Kihlakunnankatselmuksesta säädettiin vuoden 1734 lain maakaaren 14 luvussa. Alkuaan katselmus oli pidettävä valpurinpäivän (1. toukokuuta) ja pyhäinpäivän (1. marraskuuta) välillä tai muuna aikana maan ollessa paljaana, jos kaikki siihen suostuivat.[3] Myöhemmin kihlakunnankatselmuksia pidettiin kaikkina vuodenaikoina, kunhan maa siihen soveltui, vaikka riitaisat asianosaiset eivät asiasta pystyneetkään sopimaan.[4] Katselmustuomioon voi hakea muutosta hovioikeudesta (aiemmin laamanninkäräjiltä). Jos riita koski kihlakuntien välistä rajaa, niin hovioikeus määräsi pyynnöstä ulkopuolisen kihlakunnan tuomarin ja lautakunnan tutkimaan ja ratkaisemaan asian. Läänien tai maakuntain välisen rajariidan ratkaisi tuomari, jonka kuningas määräsi tehtävään käskynhaltijan esityksestä.[3]

Kihlakunnankatselmusta koskevat oikeussäännökset kumottiin Suomessa lailla maakaaren voimaanpanosta (541/1995). Se määräsi, että uusi maakaari (540/1995) tuli voimaan vuoden 1997 alussa, jolloin myös vanhat säädökset kumoutuivat.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana kihlakunnankatselmus.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana kihlakunnankatselmus.
  3. a b Maakaaren 14 luku.
  4. Kuninkaallinen selitys 13. tammikuuta 1757.
  5. Laki maakaaren voimaanpanosta.