Kevätkaapuyökkönen
| Kevätkaapuyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Aitoyökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Kaapuyökköset Cuculliinae |
| Suku: | Kaapuykköset Cucullia |
| Laji: | chamomillae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cucullia chamomillae |
|
| Katso myös | |
Kevätkaapuyökkönen (Cucullia chamomillae) on kaapuyökkösiin lukeutuva, melko kookas, harmaa yöperhoslaji. Se on Suomen perhoslajistossa jokseenkin uusi tulokas.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisväriltään harmaiden kaapuyökkösten aikuiset yksilöt ovat melko vaikeita määrittää lajilleen ja erityisen paljon kevätkaapuyökkönen muistuttaa yleistä kellerväkaapuyökköstä (Cucullia umbratica). Etusiivet ovat pitkät, kapeat, teräväkärkiset, ulkosyrjästä hieman sisäänpäin kaartuvat ja pohjaväriltään ruskehtavan harmaat. Siiven kuviointia ovat pitkät, ohuet, mustat viirut, jotka ulottuvat siiven ulkoreunaan saakka. Takasiivet ovat ruskehtavan harmaat ja jonkin verran tummuneet. Siipiväli 43–50 mm.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Etelä- ja Keski-Euroopan kautta Skandinavian eteläosiin. Idässä Uralille ja Kaukasukselle.[3]
Suomesta laji tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, mutta hyvin huonosti valolle tulevana kyseessä saattaa olla lähinnä havaintojen puute ja populaatio lienee ollut olemassa paljon pitempään.[5] Tunnettu levinneisyys rajoittuu etelä- ja lounaisrannikolle, suunnilleen Turku-Imatra-linjan eteläpuolelle. Nimensä mukaisesti laji lentää keväällä, muita kaapuyökkösiä aikaisemmin, toukokuulta kesäkuun alkuun.[4][3][6]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätkaapuyökkönen on elinmpäristövaatimuksiltaan joutomailla ja muissa kulttuuriympäristöissä viihtyvä pioneerilaji. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat hyvin huonosti valopyydyksiin. Helpoin tapa perhosen läsnäolon havaitsemiseksi onkin etsiä toukkia ravintokasveilta. Lisäksi tarha-aamukääriäisen (Adoxophyes orana) sekä mänty-yökkösen (Panolis flammea) feromonit houkuttelevat kevätkaapuyökköstä.[4] Toukat syövät pääasiassa kukintoja öisin ja piilottelevat päivät etenkin ravintokasvien alaosissa. Koteloituminen tapahtuu maaperään kotelokopan sisään. Kotelo on talvehtiva elämänvaihe ja saattaa talvehtia useita kertoja.[7]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat erilaiset mykerökukkaiset (heimo Asteraceae), etenkin kamomillasaunio (Matricaria chamomilla) ja peltosaunio (Tripleurospermum inodorum).[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ a b c d Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. Østermarie: BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9. s. 516
- ↑ a b Seppo Kontiokari: Suomelle uudet perhoslajit 1990–2009 ja niiden leviäminen eri maakuntiin. Baptria, 2014, 39. vsk, nro 4, s. 105. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ Perhosviki (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vlindernet (hollanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pertti Pakkanen: Cucullia chamomillae (Denis & Schiffermüller, 1775) Suomessa
- Saunakukat reikiä täynnä - toukkametsästys parhaimmillaan YLE Häme 4. heinäkuuta 2012
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Luonnontieteellinen keskusmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)