Keskustelu:Suitian kartano

Johdannon ajoitus

Johdannon ajoitus oli täysin väärä ja antoi kuvan, että kyse olisi keskiaikaisesta linnasta. Kuten tekstistä ilmenee myöhemmin, alkuperäisestä on jäljellä seinärakenteita ja kellari, ja ulkoasu on 1900-luvun vaihteessa taiteellisin vapauksin suunniteltu romantiikkaa henkivä kuvitelma keskiaikaisesta linnasta. --Abc10 (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 09.05 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 08.49 (EEST)

Muutama linkki on vanhentunut ja joku päivitetty arkistoidusta versiosta. Nimityksen Syrjä osalta on vähän epäselvä, onko kyseessä entinen nimi, jota ei enää vakiintuneesti käytettä. Muuta tietoa ei löydy viitatusta arkistoidusta lähteestä, enkä osaa sanoa onko viitatussa paperitietosanakirjan artikkelissa esitetty tieto entisestä historiallisesta nimestä vai nykyisestä rinnakkaisnimestä. Jos kyseessä olisi vain historiallinen nimi, se ei kuuluisi määritelmälauseeseen. Nimi Syrjä löytyy kotuksen Nimiarkistosta, mutta itse nimilippu ei ole julkinen, joten tieto määrittelystä ei selviä siitäkään tarkemmin, ja pelkkä nimiarkiston tieto on enemmän primäärilähde. @PekkkaN: muistatko tarkemmin mitä lähteessä sanottiin Syrjä-nimestä?--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 10.01 (EEST)

Tarkistin viitatun lähteen. Siellä sanottiin "aiemmin myös S y r j ä". Tämän perusteella siis kyseessä ei olisi nykyinen nimi, ja silloin nimi tulee olla mieluummin kursiivilla. Katsoin myös pari muuta tietosanakirjaa, ja tein niistäkin muistiinpanot, mutten ehdi nyt lisätä. Joku vanhempi tietosanakirja sanoi kai, että' "joskus myös Syrjä), ja joku uudempi ei käyttänyt toista nimeä. Kotuksen nimiarkistossa, joka perustuu keruisiin, niimi esiintyi, joten se on kyllä todellinen eikä yksinomaan historiallinen, mutta lihavointi edellyttäisi nykyistä rinnakkaista käyttöä, ja viitatun lähteen perusteella se ei toteutuisi.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 10.13 (EEST)

Kartanon päärakennuksen kartanolinna-nimityksestä keskusteltuiin laajasti tämän keskustelusivun ulkopuolella täällä ja täällä mutta keskustelu ei näköjään ulottunut eikä ole tullut ainakaan vielä miltään osin siirretyksi tänne. Lähteiden perusteella on selvää, että nimitys "kartanolinna" on käytössä luotettavissa lähteissä ja että luotettavat lähteet käyttävät nimitystä myös tämän kartanon päärakennuksesta. Että rakennukseen on 1900-luvun alussa (ja jo 1700-luvulla) tehty merkittäviä muutoksia, ei muuta tätä historiallista nimitystä; yhtä lailla on Haapaniemen linna, josta ovat jäljellä vain rauniot. Kuitenkin kartanolinna on silloin juuri päärakennuksesta käytetty luonnehdinta, kun määritelmällisesti kartano on paitsi päärakennus, myös itse säätyläisomistuksessa ollut suurtila. Jos olisi artikkeli kartanolinna, niin silloin tässä artikkelissa varmaan pitäisi olla linkki siihen. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 10.20 (EEST)

Hienostelu alkaa olla ylimitoitettua. Kun puhutaan nykyisestä rakennuksesta, linnaksi nimittäminen on harhaanjohtavaa ja romantisointia. Alkuperäisestä "linnastakaan" ei ole osoitettu että se olisi tosiaan ollut linna. Siitä ei taida olla olemassa museovirastollakaan kuvaa tai muuta tietoa kuin arvailua. Yllä jo kommentoin asiaa. --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 10.34 (EEST)

Kartanon sijainti jää vähän epämääräiseksi. Voisiko sitä tarkentaa? Ja jos kerran kartanokokonaisuuteen kuuluu yli 60 rakennusta, voisi joitakin niistä myös mainita. --Vnnen (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 12.48 (EEST)

Aihe näyttää elävän koko ajan. Ylen tuore juttu: Oletko aina haaveillut omasta linnasta? Upea keskiaikainen kartanolinna on majoittanut aatelissukuja, ja nyt sille etsitään uutta omistajaa. Tuossa tosiaan puhutaan kartanolinnasta ja ihan pelkästään linnastakin ("Linnaksi rakennusta kuitenkin kutsutaan"), mikä kuulostaa kyllä jo liioittelulta. Artikkelia voisi yhtä kaikki päivittää jutun pohjalta. --Risukarhi (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 17.58 (EEST)

Vielä sellainen kommentti, että rakennus on elävässä elämässä yllättävän pieni, sanoisin että korkeintaan minilinna, jos linnaksi on pakko sanoa. --Abc10 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 19.31 (EEST)

Tuossa kiinteistökaupan yhteydessä "kartanolinna" on kyllä käytännössä höpöilyä (tai voihan siellä jotain sisärakenteita olla), kun piparkakkutaloremontti kaikkien lähteiden mukaan on tehty 1900-luvun alussa lähinnä kai historiakulttuurisella faktapohjalla ja toinen kerroskin sitä ennen on peräisin jo 1700-luvulta. Silloin, niin kuin lähteisiin viitaten jossain tätä artikkelia koskevassa keskustelussa totesinkin, kartanolinna on historiallinen nimitys. Mutta johonkin historialliseen tosiasiaan eivät muutokset menneisyyden osalta vaikuta, Haapaniemen linnakin on raunio. Linnaksi kutsuminen kai rajoittuu vanhana puhetapana ruotsinkielisiin yhteyksiin, mutta tääsäkin näköjään neutraali tietosanakirja (sic!) uppslagsverket Finland puhuu visusti vain kartanosta. Eli niin kuin toisisa tätä artikkelia koskevassa keskustelussa sanoin, kartanolinna on eräs historiallinen kartanon päärakennusten historiallinen tyyppi, ja arvattavasti siksi Museovirastokin omissa neutraaleissa teksteissään käyttää tätä käsitettä ainakin toistaiseksi. Mutta kun nyt yllättäen tieto kartanon myyntiin tulosta tuli tämän keskustelun kestäessä, niin silloin tietysti huoli kaupallisesta höpöhömpästä muuttui äkkiä aiheelliseksi, vaikka keskustelu nyt lähtikin tässä liikkeelle vain neutraalista linna- ja linnoitusharrastuksesta, jonka aihepiiriin kartanolinnatkin kuuluvat, ja josta aiheesta myös on omia lähteitään.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 09.59 (EEST)

Kartanohan myytiin muutama vuosi sitten edellisen kerran. Mikä lienee ollut silloisilla ostajilla ajatuksena. Kun rahaa on, voi ostella kaikenlaista. Hauskan näköinen "satulinna". --Abc10 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 10.35 (EEST)

Edellisinä ostajina olivat kai jonkun viereisen kartanon omistajat ja joku Herlinin veljeksistä. Itse asiassahan kai Suomessa monet rikaat (joku toinen Herlineistä, Björn Wahlroos ja mitä näitä nyt onkaan) ovat hankkineet historiallisesti arvokkaita kartanoita ja käyttäneet niitä eri tavoin hyödyllisesti. Mutta varmaan kartanoita on Suomessa enemmän kuin niitä ostamaan kykeneviä tai ylläpitämään ehtiviä rikkaita.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 16.12 (EEST)

Ja toinen kommentti, jonka näin josain somessa, ja jolle varmaan löytyy jostain joku lähde, että kartano kuulemma olisi toiminut myös jonkun Komisario Palmu -elokuvan miljöönä (so. sen, jossa oli hahmo "majuri Vadenblick", jonka kotikartanoa kartano kuulemma siinä esitti).--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 10.01 (EEST)

Tieto on jo artikkelissa, tosin ilman lähdettä. Elokuvaluettelo on syntynyt useassa eri muokkauksessa ([1], [2], [3]). --Risukarhi (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 17.37 (EEST)

Suomen kansallisfilmografia muuten väittää, että Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvan Vadenblick-osuudet olisikin kuvattu Sjundbyn kartanossa. Erehdys teoksen toimittajilta, kenties? --Risukarhi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 13.24 (EEST)

Saattaa olla. Mitä katsoin noita sisäkuvia Elonetistä, niin eivät ne mielestäni ole Suitiasta, vaikka sitä väitetään kuvauspaikaksi. Pitäisi katsoa elokuva. Sjundbyssä en ole käynyt, mutta upea porraskaide jossain kuvassa viittaisi Sjundbyhyn, koska sellaista ei Suitiassa ainakaan enää ole, ei edes sellaista portaikkoa. Nimet menevät helposti sekaisin eli Sjundby suomentua Suitiaksi. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 14.08 (EEST)

Tuo onkin jännä: Elonetin tietojen ilmoitetaan olevan "Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan", mutta Kansallisfilmografiassa mainittu Sjundbyn kartano onkin korjattu Suitian linnaksi. --Risukarhi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 17.48 (EEST)

Kirjan Elokuvat kertovat, Matti Kassila mukaan (s. 192–193) Vadenblickin kartanon pihalle ja ulkopuolelle sijoittuvat kohtaukset on kuvattu Suitiassa, mutta sisätilat ovat studioon rakennettuja lavasteita, mikä selittänee porraskaiteen. Tämä myös vahvistanee sen, että Kansallisfilmografian mainitsema Sjundby on virhe. --Risukarhi (keskustelu) 27. heinäkuuta 2020 kello 18.04 (EEST)

Risukarhi: Hyvä että selvisi. Ulkokuvia en aiemmin katsonutkaan, ja ne ovat ilmeisesti Suitian pelloilta, paitsi yksi kuva (17), josta hyvällä mielikuvituksella voi tunnistaa punaisen ulkorakennuksen seinää ja kattoa. Ja nyt vasta muistin, että minullakin on Kassila-kirja, joten jos et ehdi tarkentaa tietoja ennen minua, voin jossain vaiheessa muistaessani tehdä sen. --Abc10 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2020 kello 09.35 (EEST)

Siuntiossa on myös Suitia-niminen kylä, joten kylän ja kartanon suhteesta voisi olla jotain lisätietoa. Suomalainen paikannimikirja ei mainitse mitään nimestä Syrjä. --Raksa123 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 21.28 (EEST)

Nähdäkseni keskustelussa ei ole otettu kantaa lupaavuuteen, joten eiköhän voida nyt arkistoida. Artikkeli on kyllä kehittyynt arvioinnin aikana. --PtG (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 12.24 (EEST)