Haapaniemen linna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haapaniemen linna
Kylmämuurattua asuinkerroksen seinää.
Kylmämuurattua asuinkerroksen seinää.
Sijainti Salo (Kisko)
Koordinaatit 60°14′25″N, 023°27′04″E [1]
Rakennustyyppi raunioitunut kivikartano
Valmistumisvuosi 1500-luku
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Haapaniemen linna on raunioitunut kivikartano Salon Kiskossa, Kiskon kirkonkylän eteläpuolella, Kirkkojärven itärannalla.[2] Se on rakennettu 1500-luvulla ja on yksi rannikkoseudun vanhimmista aateliskartanoista.[2] Linna raunioitui ison vihan aikaan 1700-luvulla ja siitä on nykyään jäljellä vain holvattu kellarikerros.[2] Museovirasto on luokitellut kivikartanon rauniot valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellarin sisäänkäynnin aukko.

Alueella on ollut asutusta viimeistään 1300-luvulla, ja varhaisimmat säilyneet merkinnät Haapaniemestä on vuodelta 1469 säilyneessä asiakirjassa.[2] Ensimmäinen Haapaniemen nimeltä tunnettu omistaja oli Krister Frille vuodelta 1463.[3] Suomen 1500-luvun kivikartanot, joista valtaosa sijaitsi Varsinais-Suomessa, kuuluivat mahtisuvuille, kuten Horneille, Totteille ja Flemingeille.[2] Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin pääkartano 1540-luvun puoliväliin asti. 1600-luvun loppupuolella kartanon omistus siirtyi Flemingeille. Linna rakennettiin ilmeisesti vuosien 1450 ja 1525 välisenä aikana.[2]

Linna rappeutui isonvihan aikana ja oli 1700-luvun lopulla rauniona.[2] Naapuripitäjässä Pohjassa sijainnut Fiskarsin ruukki sai kartanon ja sen maat omistukseensa 1737, ja 1883 omistus siirtyi Fiskarin Oy:lle.[3]

Linnan tutkimuskaivaukset tehtiin 1910-luvulla. Tutkimuksia johti Juhani Rinne.[3] Kunnostustyöt toteutettiin 1950-1958 muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa Kiskon kunnan rahoituksella. Jäljellä on kellarikerros.[2]

Kiskon kirkon lähellä on ollut Horn-suvun hauta. Tarkkaa tietoa haudan hävityksestä ei ole jäänyt, mutta Helsingfors Dagblad -lehti kertoo vuonna 1871 tämän tapahtuneen ennen vuotta 1818. Lehden ilmestymiaikaan säterin silloiset omistajat olivat käyneet turhaa taistelua saadakseen takaisin kivisen hautakammion.[4]

Linna ja alueen muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liuskekivestä tehtyä kellarin holvausta.

Jäljellä olevat ulkomuurit ovat harmaakiveä ja holvit liuskekiveä, jota on saatu läheisestä Hyypiänvuoresta. Linnanraunion läheisyydessä on 1700-luvulta peräisin oleva Haapaniemen rälssisäterin puinen, mansardikattoinen päärakennus.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kartta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. a b c d e f g h i j Haapanienen linna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. a b c Tapani Rostedt ja Timo Jussila, Kisko, Haapaniemi. Kartanomäen muinaisjäännösinventointi 2004, Mikroliitti Oy
  4. Ett sköfladt fornminne, Helsingfors Dagblad nro 103, 19.4.1871 s. 2, 2. palsta vasemmalta