Keskustelu:Nummi-Pusula

Kehitystarpeista ja perusasioista

Tämä artikkeli on nyt työn alla siksi että siitä tulisi esimerkki kunta-artikkelista, jonka mukaan voisi sitten skaalata muut Suomen kunta-artikkelit. Tarkoitus on yrittää Lupaavaksi artikkeliksi ennen joulua. Puutteista on muissa keskusteluissa mainittu liikenne ja vesistöt. Mitäs ajattelette kylä- ja nähtävyysluetteloista ? Entäs tunnetuista asukkaista ? Kaikista tuossa mainituista kylistä ja nähtävyyksistä ei löydy paljoakaan tietoa, niistä kylistä joissa on koulu aloitin edes tyngät. --Tappinen 6. syyskuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Aina parempi, jos luettelot saadaan karsittua minimiin, joka on nolla. Mielestäni kaikkia kyliä ei tarvitse luetella, ja ne löytyykin jo Nummi-Pusula-mallineesta. Paras ratkaisu oli tehdä "maantiede"-osio, johon kerrotaan myös kunnan rakenteesta tyyliin "Kunnan keskustaajama X sijaitsee Yjoen varrella kunnan pohjoisosassa. Kuntaan kuuluvat lisäksi kaksi muuta taajamaa. Z on vain 5 kilometrin päästä X:stä lounaaseen. Å sen sijaan sijaitsee kunnan eteläosissa XXjärven itärannalla." Siihen siis voi yhdistää myös luonnon ja ilmaston. Nähtävyydet tulisi myös kertoa leipätekstinä. Tunnetut kuntalaiset pois, ellei niillä ole jotain keskeistä vaikutusta Nummi-Pusulaan. Liikenteestä olisi tosiaan hyvä saada jotain tekstiä; tärkeimmät tieyhteydet, mahdolliset rautatiet. Väestöosiokin puuttuu, vaikka sitä onkin jonkin verran mallineessa. Hieman suurempi Vadstenan kunta arvioitiin joskus suositelluksi. Siitä voi hakea inspiraatiota, mutta toki lupaavaksi riittää vain perustiedot. --PtG 6. syyskuuta 2011 kello 19.33 (EEST)

Kiitos ohjauksesta. Kotimainen Lapinjärvi on HA ja sopii toiseksi esikuvaksi, mutta siihen että jokainen kunta-artikkeli on Lapinjärven tai Vadstenan tasolla menee vuosia. --Tappinen 6. syyskuuta 2011 kello 19.45 (EEST)

Olen tuosta kyllä eri mieltä, että kyläluettelo pitäisi poistaa, samoin kuin siitä, ettei kylistä löytyisi tietoa. Esimerkiksi jo mainitun Lapinjärven joka kylästä on lähteistetty artikkkeli (ja samaa olen tehnyt itse Someron kylille, joista enää kolme neljästäkymmenestäseitsemästä taitaa olla vailla artikkelia), ja vaikka kylistä saatavilla oleva tieto vaihteleekin kunnittain, niin luultavasti Suomen jokaisen kunnan jokaisesta kylästä kyllä löytyy luotettavia ja riippumattomia lähteitä yhden artikkelin verran (ja itse olen aloittanut myös yhden kyläartikkelin, joka on arvioitu hyväksi artikkeliksi). Samoin maantieteellisissä hakuteoksissa (esim. aiemmissa keskusteluissa mainittu Suomenmaa, jota paljon käytettykin kunta-artikkelien lähteenä), on luettelot kylistä kunnittain, kuten myös suuressa osassa fi-wikipedian kunta-artikkeleita tällä hetkellä. (Tämän tyyppisiä keskusteluja varten ehkä tosiaan voi olla hyvä esim. laatupajan alle perustaa oma projektisivu, jossa voidaan kunta-artikkelien sisältörakennetta ja sen vaihtoehtoja hahmotella tarkemmin ja keskustella niistä. Tästä keskusteltiinkin jo omalla keskustelusivullani ja laitoin jonkun kommentin myös laatupajan keskustelusivulle, jonne on linkki oman keskustelusivuni keskustelusta.) --Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Kunnan maantieteellinen kuvaus (sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen osalta) on toki silti myös paikallaan, ja siihenkin mahdollisesti löytyy hyvin aineksia esim. aiemmassa keskustelussa (oliko se nyt omalla keskustelusivullani) mainituista Suomenmaa ja Finlandia -teossarjoista, samoin kuin hieman vaihtelevasti tietoa voi löytyä seutukaavaliiton ja myöhemmin maakunnan liiton julkaisuista ja joskus netistäkin. Esim. Nummi-Pusulasta muistan, että oli jokin Leena Iso-Markun tekemä maisemaselvitys (josta minulla voi olla kopio jossain), ja mitä luultavimmin muutakin seutusuunnitteluaineistoa. Ja samoin taajamista on tilastokeskuksen valtakunnallinen julkaisu, jonka vanhemmat painokset ovat painettuja mutta uudemmat saatavilla excel-taulukoina (Käyttäjä:Estormiz oli ko. aineistoa joskus käyttänyt ja sain sen häneltä mailitse ja olen sitä jaellut edelleen ainakin Käyttäjä:Ville Siliämaalle, mutta nyt en valitettavasti ole sillä koneella, millä minulla on tuo data). Eli siitä saadaan esim. kunnan tilastolliset taajamat ja niiden väkiluku.--Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Tunnettujen kuntalaisten ja nähtävyyksien luetteloa taas en pitäisi yhtä välttämättömänä kuin kyläluetteloa, tai ainakin niiden osalta voisivat tulla kysymykseen myös muut esitystavat kuin luettelo, joskin toisaalta tällaisia luetteloja on esimerkiksi jopa Turusta, joka on jopa suositeltu sivu (joskin omana artikkelinaan; ja lisäksi olen ko. artikkelin keskustelussa ihmetellyt, miten esim. Turussa muuutaman vuoden opiskelemassa tai työkomennuksella piipahtaminen tekee henkilöstä turkulaisen, samalla logiikallahan esim. Paavo Väyrynen olisi tunnettu helsinkiläinen). Kuitenkin näistäkin luetteloista voi olla oma hyötynsä, vaikka ehkä (varsinkin pienehköissä kunnissa kuten tämä) luettelon sijasta voisi ehkä ajatella myös muun muotoista esitystä. Joissain kunnissa olen myös vähän raakannut luettelosta kaikkia pikkujulkkiksia ja vaihtanut tilalle kansallisbiografiassa olevia ihan piruuttani (ja kansallisbiografiassa on myös paikkakuntahaku sekä synnyin- että kuolinpaikan mukaan). Kuitenkin sellaiset todella tunnetut henkilöt, joita tämän kokoiselle paikkakunalle yleensä osuu muutama (vrt. esim. Koski Tl, Ypäjä), ovat käytännössä yleissivistystä, mutta jos lista kovin paisuu, niin silloin henkilöt voi ehkä ajatella myös upotettavan luontevasti eri otsikoiden alle kuten urheilu, musiikki, kulttuuri, elinkeinoelämä jne. Eli tällaisten listojen siis joltain osin voi ajatella ilmentävän artikkelin (ja ehkä myös Wikipedian kunta-artikkelikonseptin) keskeneräisyyttä, mutta kun kuitenkin esim. henkilöiden syntymäpaikasta (tai joskus elämäkerrasta) on linkki kuntaan, niin ainakin erittäin tunnetut ehkä jollain tavalla ansaitsisivat tulla mainituksi, mutta vähän trivian puolellehan tuo voi myös mennä. Ja samoin nähtävyysluetteloja on paljon, mutta niistäkään en tiedä, onko luettelomuoto välttämätön (riippuu ehkä vähän tapauksestakin), ja onko välttämättä kaikkia esim. maatilamatkailu- tms. yrittyksiä syytä luetella erikseen (vain laittaako esim. vain maininnan, että kunnassa on myös maatilamatkailua, ja viitteeksi linkit tärkeimpiin yrityksiin). Ja huomattakoon muuten että tunnettujen kuntalaisten luetteloja (kuten myös nähtävyysluetteloja) löytyy myös kuntien kotisivuilta, vaikka se nyt ei tietenkään ole peruste että niitä tulisi olla täällä. --Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Saako tähän väliin kommentoida? Sinällään kyläluettelo ajaa osittain asiaansa, etten vastusta sellaisen säilyttämistä. Kuntalais- ja nähtävyysluetteloiden ongelma on se, että ne kerätään usein useista eri lähteistä, jolloin niistä tulee lähinnä hajanaisia triviaosuuksia. Ja tosiaan olen samaa mieltä, että kaikkia nähtävyyksiä ei välttämättä tarvitse mainita nimeltä. Nyt tuo nähtävyysosion ensimmäinen kappale on juuri sellaista. Sitten siihen voisi lisätä, että kunnassa on kolme 1800-luvulta peräisin olevaa kirkkoa, XX:n suunnittelma Y:n kirkko... Näin leipätekstiin voisi hieman avata nähtävyyksiä. Luetteloista tulee yleensä vain tylsiä nimiluetteloita, jotka eivät lopulta kerro mitään. Tekstiin pystyy ja olisi hyvä kirjoittaa vähän enemmän. --PtG 6. syyskuuta 2011 kello 23.50 (EEST)

Joskin sitten kokonaan eri asia on, mikä on a) kyläluettelon, b) tunnettujen kuntalaisten listan ja c) nähtävyysluettelon nykytila. Esim. Koisjärven diskohan on (tästä minullakin on oma havainto) tien varressa oleva talousrakennus jonka seinään on maalattu em. sanat (joskin kyllä näköjään itse asiassa lähteistetysti: [1]) jne. ja kyläluettelossa ilmeisesti on sekaisin sekä kyliä että kulmakuntia ym., jotka eivät ole kyliä (näitäkin olen joissakin kunnissa erotellut omiksi osaluetteloikseen, koska muun kuin kylän nimittäminen kyläksi on virhe). Ja jos katsotaan, keitä merkittäviä henkilöitä on syntynyt Pusulassa, niin Suomen kansallisbiografian mukaan heitä ovat Kaarle Aro (1876 - 1958), kirkkoneuvos, raittiustyöntekijä; Raimund Bitter (1867 - 1936), lasinpuhaltaja sekä Emil ja Karl Kumén (1871 - 1934), lasinpuhaltajia. Ja vastaavasti Nummella ovat syntyneet Nils Avellan (1749 - 1780), kaupunginlääkäri, anatomian professori; Immanuel Ilmoni (1797 - 1856), lääketieteen professori; Juhani Leppälä (1880 - 1976), ministeri, kansanedustaja, kunnallisneuvos; sekä Martti Saario (1906 - 1988), liiketaloustieteen professori. Mutta esim. tarkka kyläluettelo kyllä löytyy useastakin eri lähteestä.--Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Ja ettei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen niin joku statushan taitaa olla myös artikkelilla Halikko, samoin kuin useilla tai ainakin joillain Suomen suurempia kaupunkeja käsittelevillä artikkeleilla (ainakin Turku). Ja Lapinjärvihän jo mainittiin. Varsinkin juuri noista kaupunkien artikkeleista laajuutensa takia voi olla malliksi kunnillekin, kun taas esimerkiksi osioiden järjestyksen saataisin itse joltain osin järjestää myös hiukan toisin kuin esim. Halikossa ja Lapinjärvellä, joskaan nyt en ole tätä niin perusteellisesti ehtinyt miettiä (mutta juuri noista suurempien kaupunkien suositelluista artikkeleista ehkä voisi saada osviittaa myös jäsennykseen).--Urjanhai 6. syyskuuta 2011 kello 23.18 (EEST)

Halikossa onkin hyvä malli kyliä käsittelevään kappaleeseen. Tällä hetkellä tässä artikkelissa on lueteltu otsikon kylät alla 63 nimeä. Taajamat ja kylät-kappaleessa on lähteet 3+9:lle. Osaatko perata mitkä 63:sta on kyliä, mitkä kulmakuntia ? Lapinjärvessä on kyläkartta, sellainen olisi tähänkin hyvä bonus vaikka ei mielestäni välttämätön perustieto (mutta kun yritin tehdä 63 nimen karttaa, meinasi usko loppua). --Tappinen 6. syyskuuta 2011 kello 23.33 (EEST)

Heti kun pääsen käsiksi johonkin (luotettavaan ja tarkkaan) lähteeseen, en nyt osaa sanoa vaatiiko se kirjastokäynnin, vai löytyykö netistä tai käsiarkistosta. Kyläkarttojakin saattaa löytyä kirjallisuudesta (esim. paikallishistoriat, maisema- ja rakennuskulttuuriselvitykset jne.), mutta kun erityisesti isojako useissa tapauksissa (niin kuin esimerkiksi artikkelissa Halikko selostetaan) on tuottanut hyvin tilkkutäkkimäisiä kylänrajoja, niin kartan esitystapaa voi joutua miettimään (jossain, kuten Lapinjärvellä, kylät ovat hyvin selvärajaisia, kun taas esim. Halikko olisi tässä suhteessa, kuten artikkelissakin todetaan, aikamoinen tilkkutäkki, ja Nummi-Pusula lienee hiukan välimuoto, koska pohjoinen Kärkölän kulmakunta muistaakseni koostuu eteläisempien kylien takamaatilkuista oltuaan isoonjakoon asti yhteismaata, minkä olen tainnut lähteistää artikkelissa Härjänoja).--Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Halikko on hyvä malli, mutta sen rakenne on kyllä mielestäni outo. Nykyisellään Nummi-Pusulan rakenne on paljon parempi. Kylät voisi tosiaan yhdistää luonto-osion kanssa maantiedoksi, joka olisi mielestäni parempi pitää ensimmäisenä maantieteellisissä artikkeleissa (vaikka historia onkin vakiinnuttanut paikkansa usein ensimmäisenä osiona). Sitten voisi seurata politiikka-, talous- ja väestöosuudet. Sitten palvelut (terveydenhoito, koulutus ja muut tiedot) ja loppuun "kulttuuri", johon voi laittaa muutakin kuin pelkästään nähtävyysluetteloa, jos paikkakunnalla on esimerkiksi merkittävää teatteritoimintaa. --PtG 6. syyskuuta 2011 kello 23.42 (EEST)

Tämä artikkelin rakenne on sellainen, jossa varmaan on miettimistä. Itse esittäisin mielellään luonnon ja kulttuurimaantieteen jotenkin omina osioinaan, ja luonnon mielellään ennen historiaa, koska historia useimmiten hyvin vahvasti perustuu luonnonympäristöön, ja sen takia lienee useissa tapauksissa hyödyllistä ensin kuvata luonnonympäristö, koska esimerkiksi tärkeimmät vesistöt ym. kuitenkin yleensä joutuu mainitsemaan historiaosiossa, jolloin historia olisi hankala selostaa ennen luontoa. Mutta suhteessa kaikkiin muihin osioihin en ole tätä ehtinyt vielä miettiä (johtuen kai siitä, että tyypillisesti olen täydentänyt useisiin kahden rivin kuntatynkiin vain luonnonympäristö- ja historiaosiot, mutta en useinkaan muuta). Mutta jos näin tekee niin, silloin pitää miettiä, mihin se kulttuurimaantiedeosio tulisi (mitä taas en ole tainnut kirjoittaa hyvä jos mihinkään artikkeliin). Mutta ehkä se parhaiten sopisi luonnon jälkeen, jolloin se voisi sisältää esim. taajamat (joista on em. eksaktit lähteet) ja liikenteen (josta on myös tielaitoksella ym. eksaktit lähteet), sekä (ehkä taajamien yhteydessä tai jälkeen) kylät, joista voisi luetella toisaalta nykyiset (ja miksei myös entiset) kyläkeskukset (eli esimerkiksi tässä nuo maakuntakaavan kylät, joskin voi olla että tässä eri maakuntien liitoilla mahdollisesti on käytössä erilaisia käsitteitä) ja toisaalta maarekisterikylät, joita taas käyttävät esim. maakuntamuseot, ja jotka myös yleensä ovat paikallisesti kunkin kylännimen tarkoitteina (mahdollisen samannimisen kyläkeskuksen ohella). Ja kun (maarekisteri)kylät ovat esim. peruskartassa (ja myös kirjallisuudessa) ja kyläkeskukset (ehkä eri maakunnissa eri käsittein ilmaistuina) maakuntasuunnittelun aineistoissa (ja ehkä jotain myös ympäristöhallinnon julkaisuissa), niin tämä kaikki olisi suoraan lähteistä lähteistettävissä (joskin kirjastokäyntiä voi vaatia, mutta jotain aineistoja maakuntien liitot saattavat lähettää myös postitse ilmaiseksi). Ja sittenhän vielä luonto-osiossa voisivat olla alakohtina esim. luonnonmaisemat ja vesistöt tms. ja kulttuurimaantieteessä edellä lueteltujen ohella esimerkiksi rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet jne. Mutta kun artikkelin kokonaisrakenteessa jotenkin pitäisi pyrkiä kertomaan olennaisin ensin, niin se on sitten vielä oma kysymyksensä, jota en ole ehtinyt miettiä, mutta juuri noista suurimpien kaupunkien laajoista artikkeleista ehkä voisi luulla löytyvän mietityintä ja koetelluinta logiikkaa. --Urjanhai 7. syyskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Luonto ja kulttuurimaantiede ovat molemmat samasta syystä hyvä esittää ennen historiaa, josta niihin tulee viittauksia. Mutta kuten sanottua monissa maantiedeartikkeleissa ne ovat jostain syystä toisinpäin. --PtG 7. syyskuuta 2011 kello 15.30 (EEST)

Teossarjassa Finladia näkyi olevan systemaattisesti historia ennen luontoa, mutta sen edeltäjässä teossarjassa Suomenmaa taisi olla (perinteisemmin) päinvastoin. Meillä tätä puoltaa tietysti juuri wikitys eli hypertekstin käyttö.--Urjanhai 17. syyskuuta 2011 kello 21.39 (EEST)

Niin, ja sittenhän tosiaan näkyy olevan tuollainen käsite kuin "maakuntakaavan kylä", joka näköjään on on ihan oma lukunsa. Sanan "kylä" alkuperäinen ja ensisijainen merkityshän on "maarekisterikylä" (joskus myös "henkikirjakylä"), ja niistä on kysymys esimerkiksi noissa hakuteosten kyläluetteloissa. Kun taas tuo maakuntakaavan kylä ei selvästikään vastaa tätä (eikä ymmärtääkseni myöskään mitään sanan kylä sanakirja- tai muuta yleisessä käytössä olevaa määritelmää), vaan on ilmeisestikin sama kuin aiemmin samoissa seutusuunnitteluyhteyksissä käytetty ilmaisu "kyläkeskus", joka nyt ilmeisesti byrokraattisen ja kenties kapulakieliseksi koetun kaikunsa takia on haluttu korvata myönteisemmältä kuullostavalla ja lyhyemmällä ilmaisulla "kylä", mikä kuitenkin samalla on omiaan aiheuttamaan myös sekaannuksia, kun tämä ei ymmärtääkseni ole sanan kylä ainoa eikä varmasti myöskään ensisijainen merkitys missään. (Esimerkiksi Turun maakuntamuseon rakennuskulttuurijulkaisuissahan kylä määritellään juuri maarekisterikyläksi.) Sinälläänhän tämä tietysti ilmentää myönteistä kehitystä, kun aiemmista hierakisista keskuspaikkateorian byrokraattisista kyläkeskus-, kuntakeskus-, kaupunkikeskus- jne. nimityksistä on siirrytty helpommin tajuttaviin nimityksiin "taajama" ja "kylä". Mutta tällöinkin on siis syytä muistaa, että tällöin ei käytetä sanaa kylä yleiskielisessä merkityksessään vain maakuntasuunnitteluun alaan kuuluvassa erityismerkityksessä (koska eihän se todellinen kylä siellä maisemassa mihinkään "poistu"), ja onko se "taajamakaan" tässä nyt sitten lopulta sama kuin esim. tilastokeskuksen määrittämä tilastollinen taajama? Vai onko tässäkin kyseessä siitä poikkeava, maakuntasuunnittelun alaan kuuluva merkitys käsitteelle?--Urjanhai 6. syyskuuta 2011 kello 23.38 (EEST)

Tuleva liitos mallineessa

Poistin mallineesta tulevan liitoksen, kuten olen tehnyt joskus muissakin tapauksissa etenkin sen takia, että noilla tulevilla liitoksilla kokemuksen mukaan on ollut taipumuksena jatkuvasti muuttua (vaikkei tämä nyt ehkä enää muuttuisikaan). Kahvihuoneessa voisi ehkä keskustella, tulisiko mallineissa olla tulevia liitoksia. - Ja lisäksihän äsken poistamastani merkinnästä olisi voinut ymmärtää, että lohja liitettäisiin Nummi-Pusulaan, eli itse asiassa siinä on myös tietty merkinnän logiikkaan liittyvä ongelma.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 15.54 (EEST)

Ketkä ovat olleet nummipusulalaisia?

Ketkä ovat olleet nummipusulalaisia, eli syntynrrt tai asuneet Nummi-Pusulassa sen olemassaoloaikana? Jääkö muita kuin Ruben Stiller? Ja Aira Samulin? --Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 20.07 (EEST)