Keskustelu:Luettelo Paraisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

2019-2020 (osa)[muokkaa wikitekstiä]

Hej hylje -taidehankkeesta löytyi aiemmin tietoja googlaamalla: Stefan Lindfors suunnitteli veistoksen ja eri kuvataiteilijat maalasivat kukin omia versioitaan veistoksen kopoioista. Se oli kai jokin Itämeren suojeluun liittyvä kampanja. Teoksista oli jossain netissä luettelo, tosin yhden Turusta löytämäni veistoksen kohdalla tekijätiedot teooksen yhtyeydessä ja netin luettelossa poikkesivat toisistaan. Teoksia on ilmeisesti myös siirretty paikasta toiseen.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 18.47 (EEST)[vastaa]
Ainakin osa Hej Hyle -teoksista näyttää sijoitetun (toistaiseksi mahdollisesti?) pydsyvästi, ks. esim. Naantali ja Kemiönsaaren luettelossa Södelångvik. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 17.12 (EEST)[vastaa]
Tuo voi löytyä jostain sota-ajan muistomerkkejä käsittelevästä lähteestä.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 22.38 (EEST)[vastaa]
Sotasampo sanoo valaisevasti "muu muistomerkki" [1] --Tappinen (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 14.35 (EEST)[vastaa]
Sotamuistomerkeistä on myös kirja Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Suomen sotahistoriallinen seura, 1998. ISBN 952-9872-05-4. Siitä voi koettaa tsekata, mutta se ei ole aivan kattava vaikka kyllä melko (ja kun tuo on aika uuden näköinen, niin ei ole ihan varma senkään puolesta). Myös Lehtiluukku-palvelusta hakemalla on joskus löytynyt jotain.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 20.27 (EEST)[vastaa]
Tää on vuodelta 1989. Jos joku tunnistaisi (sotasammon) kuvassa ylävasemmalla näkyvän logon se voisi auttaa. Joku veteraanijärjestö? EDIT Suomen Sotaveteraaniliitto logo siis kivessä. --Tappinen (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 21.05 (EEST)[vastaa]
Lisätty nimellä Veteraanimuistomerkki, Houtskari --Aulis Eskola (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 12.39 (EET)[vastaa]
Tuo lienee vain Insinööriliiton tunnuskuvio - jonkinlaista insinöörihuumoria. Lieneekö miten suoranaisesti muistolaatta? --Aulis Eskola (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 09.27 (EET)[vastaa]

Kuittauksia --Aulis Eskola (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 09.27 (EET)[vastaa]

Lisättävää (2020-)[muokkaa wikitekstiä]

Rannikkotykistö[muokkaa wikitekstiä]

Muistolaattahanke RT:n entisille toimipaikoille; Rannikkotykistön perinneyhdistys ry --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.05 (EET)[vastaa]

Tarkka esikunnan paikka ennen vuotta 1967 selvittämättä, muut OK. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 17.52 (EET)[vastaa]
Tälle (Korpoon keskusta) oli ehdotettu alustavia koordinaatteja, jotka osoittavat hautausmaalle. Rohkenen epäillä! Mutta mutta, utelias mieli löysi korvaavan ehdokkaan sijainniksi läheltä. Eli kun noista koordinaateista siirtyy 55 m kaakkoon, kadun eteläpuolelle, osoitteen Korpoströmintie 3 (Korpoströmsvägen 3) tontille, niin johan näkyy katunäkymässä puiden varjossa selvä muistomerkkitolppa! Siis kutakuinkin koordinaateissa 60.1621°N, 21.5628°E. Tontilla olevassa rakennuksessa on lisäsiipi, eli rakennus sopisi ainakin jonkinkokoisen aiemman esikuntatoiminnan tilaksi. Karttasymbolin (rakennuksen symbolinen väri) rakennuksen käyttötarkoitus on nykyäänkin liike- tai yleinen rakennus, ei yksityis- eikä loma-asunto. Mitä tästä ollaan mieltä, onko kaikki rannikkotykistön muistolaatat kiinnitetty talojen seinille tai kallioon, vai voisiko joku muodostaa tälläisen hoikan, tolppamallisen muistomerkin? Voitaneen ainakin korjata koordinaatit tänne, pois hautausmaalta?--Paju (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 22.21 (EET)[vastaa]
Siirsin tuonne, koska siellä on joku muistomerkki, ja hautausmaalla ei rannikkotykistön esikunta ole ainakaan toiminut. --Paju (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Esikunnan sijainti "Pirtulinna" - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 3. helmikuuta 2021 kello 15.35 (EET)[vastaa]

Tietoja kirjallisuuperuslähteistä[muokkaa wikitekstiä]

Entisen Korppoon kunnan nimikkeitä vanhempien peruslähteiden (Suomen muistomerkit, 1994 ja Finlandia: Otavan iso maammekirja 1984) pohjalta:

  • OK- Utön majakan pohjoisseinällä on vierekkäin kolme muistolaattaa, joista lähdeteoksessa on myös valokuva. 1. vasemmanpuoleisessa muistolaatassa on ainoastaan suomenkielinen teksti "Panssarilaiva Ilmarisen mukana 13.9.1941 arvokkaimman uhrinsa isänmaalle antaneiden merisotilaiden muistoa kunnioittaen. 13.09.1991 Merivoimat" Tämän taulukkonimenä voisi olla Panssarilaiva Ilmarisen uhrien muistolaatta. 2.-3.: Turun rannikkopiirin asentamat muistolaatat, oikeanpuoleinen (ja ilmeisesti keskimmäinen, eli laatat molemmilla kotimaisilla): Utön taistelun 14.12.1939 muistolaatta (muistomerkki)/ Striden vid Utö 14.12.1939. [1] Koordinaatit löytää näin täsmällisesti kuvatulle sijainnille helposti, vaikka näin:59.781°N, 21.3688°E ja 59.781°N, 21.3689°E. Poikkeutin ensinmainittua kymmenestuhannesosa-asteen länteenpäin, etteivät nimikkeet mene karttatulostuksessa päällekäin. Voitaneen lisätä taulukkoon. --Paju (keskustelu) 1. helmikuuta 2021 kello 19.25 (EET)+ koordinaatit klo 21.33 (EET)[vastaa]
  • OK - Ruotsalaisen ilmapurjehtijan S. A. Andréen muistomerkki Andréeskärin saarella.[2] Saari tunnetaan myös nimellä Äskören (Lilla/lilla Äskören), lähin asuttu saari on ollut Brunskär, joka sijaitsee 2 km Äskörenistä lounaaseen, ja josta ilmapalloilija sai apua Äskörenille 1893 hätälaskeuduttuaan.[3] Kansalaisen karttapaikasta tämä löytyy muistomerkkisymbolilla ja S. A. Andréen muistomerkin nimellä. Koordinaatit karttapaikasta: 60.0537°N, 21.53°E.--Paju (keskustelu) 1. helmikuuta 2021 kello 21.33 (EET)[vastaa]
Lisäsin tämän muistomerkin taulukkoon. --Paju (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 02.26 (EET)[vastaa]
  • Vuorineuvos Emil Sarlinin muistomerkki (patsas), Parainen.[4] Teoksessa kuva ja maininta henkiön roolista Paraisten Kalkkivuori Oy:n johdossa (sittemmin yrityksen nimi ollut Partek, ja nyttemmin Nordkalk), muttei selvästi kerrota missä muistopatsas on, ja mikä teoksen nimi tai tekijä olisi. Voisi olla tehdasalueen pääkonttorin lähellä. Karttapaikasta löytyykin sopivantuntuinen muistomerkkisymboli koordinaatein 60.2874°N, 22.2845°E, ja katuosoite Skräbbölevägen 16. Muistopatsas näkyy hyvin katunäkymässäkin. Olisiko Kansallisbibliografian henkilöartikkelissa tietoa muistomerkistä teostietoineen (tekijä, teosnimi, vuosi), kellä tuohon palveluun olikaan pääsy (mulla ei ole nykyään)? --Paju (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 03.59 (EET)[vastaa]
Lisäsin Emil Sarlinin mm:n taulukkoon. Saa täydentää taiteilijan ja vuoden kun selviää, kohteen kuvaamalla voi saada viitettä tai esimerkiksi kotiseutumuseo voisi tietää.--Paju (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 22.21 (EET)[vastaa]
KB:n henkilöartikkelissa ei ollut tietoa veistoksesta, mutta itse patsaassa näkyy signeeraus "Wäinö Aaltonen 1948". Kuitenkin ajankohta, jolloin veistos on paljastettu nykyisellä paikallaan, voi olla eri. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 12.44 (EEST)[vastaa]
No nyt löytyi lähde paljastuksellekin, lisätty.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 12.50 (EEST)[vastaa]

Kuittauksia --Aulis Eskola (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 09.27 (EET)[vastaa]

Nopeaa toimintaa! Houtskarista ei noissa teoksissa ollut yhtään, toisessa ei Paraistakaan; Suomen muistomerkit teoksessa mm. ruotsinnoksen kanssa pientä hämminkiäkin. Nauvo ja Iniö vielä katsomatta liitoskunnista.--Paju (keskustelu) 2. helmikuuta 2021 kello 10.44 (EET)[vastaa]

Muita eri lähteistä[muokkaa wikitekstiä]

Voisikohan kyseessä olla Sotaveteraanien muistomerkki, koska matkailusivuilla sellaisen mainitaan sijaitsevan "kirkkoa vastapäätä"? --Aulis Eskola (keskustelu) 3. helmikuuta 2021 kello 18.00 (EET)[vastaa]
Pakko olla. Karttapaikan mukaan vertailtuna google Street view'n kanssa osoite taitaa olla Korposttömintie 3. Lisäsin. Samassa lähteessä on muitakin --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 17.54 (EEST)[vastaa]
Lisäsin em. lähteestä myös punaisten ja valkoisten taistelun muistomerkin, joka näkyi myös karttapaikassa.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 18.29 (EEST)[vastaa]
Kotisivut: https://www.barfotastigen.com/ "Vuonna 2022 perinteinen näyttelypolku laitetaan LEPOTILAAN." "Kylätien varrelta löytyy kuitenkin taiteilija Jessica Koivistoisen uusi teos. Lisäksi on mahdollista vierailla pienessä osassa polkua, jossa on katseltavissa ja koettavana joitain aikaisempien vuosien taideteoksia." (ks. myös Visit Parainen) Ilmeisesti siis näyttelyt ovat (osaksi?) vaihtuvia ja 2022 avoinna vain osittain. Ei vielä lisätty luetteloon. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
Jungfruskärissä Kihdin taistelun muistolaatta 2006 sun muuta tässä. Selvitettävä kummasta Jungfruskäristä on kysymys sen nimisiä saaria kun on kaksi Paraisilla. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 16.02 (EEST)[vastaa]
Yllä linkitetyssä TS:n uutisessa on kartta, joka osoittaa lähempänä Kihtiä olevaan Jungfruskäriin. Kun katsoo artikkelin kuvia, niin voi arvailla, että muistomerkki voisi olla jossain Sundetin salmen itärannalla, esimerkiksi se niemeke, missä on nuotiopaikan symboli, voisi olla mahdollinen. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 16.30 (EEST)[vastaa]
Lisäsin. Sijainti on tässäkin likimääräinen, mutta saari varmasti oikea. Siellä olikin jo myös toinen merisotahistoriallinen muistolaatta.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 19.01 (EEST)[vastaa]
Attun muistolaatan sijainti sen sijaan jää tuon lähteen perusteella mysteeriksi. Ei vielä lisätty --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 19.25 (EEST)[vastaa]
Atun luona paraisten puolella on vain Långholmen. Lähellä Attua Kemiönsaaren puolella on Långskär. --Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 09.33 (EEST)[vastaa]

Yllämainituista vielä lisäämättä luetteloon:

  • Autolautta Fixin kummatkin muistomerkit (Sattmarkin sillan luona oleva muistomerkki on yksityisalueella, Lilmälössä oleva on yrityksen pihalla, saattaa olla auki arkisin)
  • OK - Muraali Korppon laurannassa, lisättävissä.
  • Korppoon paljasjalkapolku (teokset osaksi vaihtuvia?)
  • Merisotahistoriallinen muistolaatta Atussa (sijainnista ei tietoa)

--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2022 kello 21.21 (EEST) Päivitetty. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2022 kello 20.20 (EEST) [vastaa]

Commonsin kuvista lisäyksiä ja mahdollisia lisäyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Kävin läpi commonsin kuvia. Löytyi joitakin. Seuraavista kaikkia en vielä lisännyt comnmonsin luokkaan c:Category:Monuments and memorials in Pargas enkä luetteloon mutta voi lisätä, jos katsotaan kuuluvan commons-luokkaan ja tähän luetteloon:

--Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2022 kello 21.24 (EEST) Päivityksiä. --Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2022 kello 21.24 (EEST) [vastaa]

Yllä mainituista ovat vielä luetteloon lisäämättä:

Puuttuvia tietoja[muokkaa wikitekstiä]

Havträskin muistolaatalle ei löydy lähdettä mutta annetaan sijainti, ja todennäköinen muistokivi näkyykin Street View'ssa. Haun perusteella laatta saattaa liittyä Jean Sibeliuksen oleskeluun Havträskissä: [27].--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 21.35 (EEST)[vastaa]

Stornälön muistomerkin lähde[9], viitaus tehty 30.12.2020. On siis eri kuin[10]. Teostietojen mukaan: "Teos perustuu Kaj-Erik Löfgrenin ja Pauli Salorannan teokseen Saariston kätköissä. Suurin osa oppaat tiedoista on aiemmin ollut mukana Suomen Veneilyliiton julkaisemassa Nähtävyyksiä saaristossa -julkaisusarjassa." Tuo näyttäisi olevan saman teoksen laitos 2014: [28] (tai jos on muita laitoksia?) @Aulis Eskola: pystytkö ekstraktoimaan tuosta kirjan laitoksen, jota käytit? --Urjanhai (keskustelu) 27. heinäkuuta 2022 kello 11.13 (EEST)[vastaa]

Muistaakseni tuo oli 2020 jostakin kirjan esittelysivusta poimittua tietoa - ei siis uudistettu opas (2022?). Aulis Eskola (keskustelu) 5. joulukuuta 2023 kello 16.25 (EET)[vastaa]

Kahden teoksen tekijät[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa yhden teoksen tekijäksi on merkitty Alla Kerisalo-Johnsson ja toisen Alla Keskisalo-Johansson. Kun katsotaan lähteitä, saadaan enemmän osumia ensinmainitulle ja vain pari osumaa viimemainitulle. Ensinmainitussa muodossa nimi esiintyy artikkelissa nyt lähteenä olevassa kirjassa Johnsson & Metsävuori 1996 sekä saman kirjan yhtenä tekijänä (valokuvat) yhdessä kirjan toisen kirjoittajan Raoul Johnssonin kanssa ja myös kirjassa mainitun Merenkulkijoiden muistomerkin suunnittelijana. Lisäksi löytyy paljon osumia toimimisesta kuvataiteilijana (myös veistoksia). "Raoul Johnssonin taiteilijapuoliso Alla" mainitaan tässä. Nimi toisessa kirjoitusasussa "Alla Keskisalo-Johansson" esiintyy Wikipedian ulkopuolella vain kahdessa lähteessä: Viola Renvallin esittelyssä Paraisten kirjaston sivuilla: [29] ja Viola Renvallin henkilöartikkelissa lähteessä BLF: [30]. Tämän perusteella näyttää, että nimimuoto "Alla Keskisalo-Johansson" saattaa mahdollisesti olla virheellinen. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 23.04 (EEST)[vastaa]

  1. Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna (ISBN 951-97134-0-9, viitattu 1. helmikuuta 2021), s. 9-10 (Osa I: Varsinais-Suomi)View and modify data on Wikidata
  2. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1984 (ISBN 951-1-07487-3, viitattu 1. helmikuuta 2021), s. 132 Korppoo (kirjasarjan osa 2: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa)View and modify data on Wikidata
  3. Ingenjör Andrée nödlandar i Korpo 8.9.2006. yle.fi. Viitattu 1.2.2021. (ruotsiksi)
  4. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1984 (ISBN 951-1-07487-3, viitattu 1. helmikuuta 2021), s. 226 Parainen (kirjasarjan osa 2: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa)View and modify data on Wikidata
  5. a b Ahlnäs, Bo: Ab Skärgårdsvägen 60 år 1951–2011, s. 41-44, 98-101. Ab Skärgårdsvägen – Saaristotie Oy, 2011. ISBN 978-852-92-9501-2.
  6. a b http://www.turkusteamers.com/saaristoliikenne/pargas_2/laiva.html
  7. Nauvo, Provinz Varsinais-Suomi, Finnland 2005. Onlineprojekt Gefallenendenkmäler. Viitattu 20.7.2017. (saksaksi)
  8. Roselius, Aapo: Isänmaallinen kevät – vapaussotamyytin alkulähteillä, s. 69. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 951-31582-1-7
  9. Saariston kätköissä: 501 nähtävyyttä Suomenlahdelta Ahvenanmaalle, sivu 146
  10. Virtanen, Heli & Wuolijoki, Aino (toim.): Saariston kätköissä: 501 nähtävyyttä Suomenlahdelta Ahvenanmaalle, s. 146. Helsinki: Karttakeskus, 2022. ISBN 978-952-266-731-1.